Moderni strategiakausi on kuukausia, ei vuosia
Strategia sanana kääntää katseet kaukaisuuteen – se on jotain tulevaisuudessa tapahtuvaa huomisen hahmottelua. Strategian tarkoitus on olla reittiohjeet, miten tavoitteet toteutetaan ja miten navigoidaan tästä hetkestä parempaan tulevaisuuteen. Reittiohjeita täytyy tarkastella tasaisin väliajoin varmistaakseen, että suunta on oikea.
Strategiakontekstissa reittiohjeet on laadittu vuosiksi eteenpäin ja niitä on tarkasteltu kerran vuodessa. Tämä ajattelumalli joutaa kierrätykseen, sillä modernissa ajassa strategiakauden pitää olla kuukausia eikä vuosia. Nyt ei puhuta hetkellisistä oikuista kuten taantumasta, vaan valtavista voimista, jotka muovaavat tulevaisuutta.
Miksi strategiakaudet lyhenevät?
Ihmisen historiaa voidaan jakaa monella tavalla. Alla on ihmiskunnan merkittävät muutokset, johon olemme menestyksekkäästi adaptoituneet.
- Metsästys ja keräilykausi: kesto noin 2 miljoonaa vuotta
- Viljan viljely ja maatalouskausi: kesto noin 12 000 vuotta
- Teollistuminen ja teknologinen kehitys: kesto noin 230 vuotta
- Internet ja digitalisaatio: kesto noin 30 vuotta
- Tekoäly ja konvergoivat teknologiat: kesto ?? vuotta
Nopeasti vilkaistuna näkyy, miten merkittävien ajanjaksojen kesto lyhenee eksponentiaalisesti – muutoksiin sopeutumiseen on aina vähemmän aikaa.
Miten tämä liittyy strategiaan? Hypermakrotaso vaikuttaa merkittävästi kaikkeen tekemiseen. Jos maailma ei muutu, strategiaa ei tarvitse muuttaa. Taktisia korjauksia voi tehdä matkan varrella, mutta isossa kuvassa huominen on ennustettava ja tiedetään miten kannattaa toimia. Murroskohdat, uuteen paradigmaan sopeutuminen, ovat kriittisiä ja niissä on kyettävä adaptoitumaan.
Nyt elämme seuraavan murroskohdan kynnyksellä ja olemme siirtymässä/siirtyneet tekoälyn ja konvergoivien teknologioiden aikakaudelle. Tekoäly on muutosten keskiössä, mutta se saa merkittävää kiihdytysvoimaa muista läpimurtoteknologioista kuten kvanttitietokoneista, robotiikasta sekä nano-, akku- ja sensoriteknologiasta.
Murroskohdissa strategiakausien täytyy lyhentyä, koska pelisäännöt kirjoitetaan uusiksi. Strategiaa ei voi suunnata vuosien päähän, vaan sen on oltava lyhyempi ja joustavampi, jotta voi reagoida muutoksiin.
Tarkista strategiakausi ja – sykli
“Strategy is a deliberate search for a plan of action that will develop a business’s competitive advantage and compound it.”
Näin legendaarinen Bruce D. Henderson (Boston Consulting Groupin perustaja) määritteli strategian uraauurtavassa artikkelissa “The Origins of Strategy” (HBR, 1989).
Henderson vertaa liiketoimintastrategiaa ekologian/biologian selviytymisstrategioihin. Strategian tarkoitus on löytää toteutettavissa oleva kilpailuetu, jolla pärjää muita vastaan.
Hendersonin strategisen kilpailun peruselementit:
- Ymmärrä kilpailu kokonaisuutena: tunnista, miten kilpailijat, asiakkaat, raha, ihmiset ja resurssit vuorovaikuttavat keskenään.
- Ennusta strategisten siirtojen vaikutukset: käytä ymmärrystäsi arvioidaksesi, miten tietty toimenpide muuttaa kilpailun dynamiikkaa.
- Sitoudu resursseihin pitkäjänteisesti: ole valmis kohdentamaan resursseja uusiin tarkoituksiin, vaikka hyötyjen saaminen viivästyisi.
- Arvioi riskit ja tuotot: ennakoi riskit ja mahdolliset hyödyt tarpeeksi tarkasti, jotta voit perustella resurssien sitouttamisen.
- Ole valmis toimimaan: osoita halukkuutta ryhtyä toimenpiteisiin strategian mukaisesti.
Nämä peruselementit ovat edelleen toimivia ja tärkeitä. Kun niitä tarkastelee tämän hetken tekoälymurroksen kautta, on helppo ymmärtää, miksi strategiakausi ei voi olla kovin pitkä.
- Ymmärrä kilpailu kokonaisuutena:
Markkina on jatkuvasti muuttuva järjestelmä. Nyt kun maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan, kaikki komponentitkin muuttuvat jatkuvasti. Teknologian ja kilpailun ymmärtäminen on vaikeaa ja analyysit ovat vanhentuneet jo julkaisuhetkellä.
Kaiken kukkuraksi ihmiset eivät enää ole ainoat päätöksentekijät, vaan AI tulee Ihmisten rinnalle auttamaan / tekemään päätöksiä. Vuorovaikutusten verkon kompleksisuus kasvaa koko ajan. - Ennusta strategisten siirtojen vaikutukset:
Strategisten siirtojen vaikutusten ennustaminen vaikeutuu, jossei ole kokonaiskuvaa. Vuosien päähän ulottuvat ennustukset ovat mahdottomia saada edes sinnepäin oikein. Kilpailudynamiikka on jatkuvassa turbulenssissa ja on pakko tyytyä lyhytaikaiseen arvaamiseen. - Sitoudu resursseihin pitkäjänteisesti:
Resurssien käytön arviointi on vaikeaa jo pelkästään kohtien 1 ja 2 aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Ja mitä pitkäjänteisyys tarkoittaa? Vuodet voidaan suosiolla unohtaa, mutta onko kvartaali jo pitkäjänteisyyttä? Resurssien allokointia täytyy jatkuvasti tarkastella ja on löydyttävä valmius nopeastikin vaihtaa suuntaa.
AI-ajassa on suurempikin haaste: emme edes tiedä, mitä kaikkia resursseja tarvitsemme. Minkälaista osaamista tarvitsemme organisaatioon? Mitä titteleitä tarvitaan tulevaisuudessa? - Arvioi riskit ja tuotot:
Pitkä aikajänne mahdollistaa korkeita riskejä ja tuottoja. Lyhyessä tarkastelussa riskien ja tuottojen arviointi helpottuu, kun ei tarvitse ekstrapoloida vuosien päähän. Mutta riskejä on pakko hajauttaa ja yhden ison riskin sijaan pitää ottaa monta yhtäaikaista vaihtoehtoa.
Täytyy myös hyväksyä, että hyvin alkanut tuotto voi milloin tahansa loppua ja muuttua keskinkertaiseksi tai huonoksi markkinatilanteen muuttuessa. - Ole valmis toimimaan:
Ole valmis toimimaan on ainoa peruselementti, mikä ei ole muuttunut. Toiminnan frekvenssi on aivan jotain muuta mitä Henderson kuvitteli sen olevan, mutta strategisia päätöksiä ja toimia tarvitaan paljon ja usein.
Ennen olemme voineet tehdä strategisia päätöksiä vuosien horisontilla, jopa vuosikymmenten perspektiivillä, mutta nyt joudumme tekemään valinnat kuukausien päähän. Tänään on oikea hetki kriittisesti tarkastella onko strategiakausi kunnossa, mikä on strategiaa ja peilata sitä Hendersonin peruselementtien kautta. Uskon, että valtaosassa yrityksissä joudutaan tekemään strategisiamuutoksia ja lyhentämään tarkastelusykliä.
PS.
Nyt saattaa herätä kysymys, mihin tämä kehitys on oikein menossa ja kuinka nopeatempoiseksi strateginen päätöksenteko voi mennä – siten että se on vielä strategista eikä taktista tai jopa ad hoc -toimintaa.
Ihmisten kyky toimia lyhyellä tähtäimellä strategisesti on kieltämättä rajallinen, mutta koneella ei tällaisia rajoitteita ole. Kone voi ottaa vastaan rajattomasti informaatiota, prosessoida ja analysoida taukoamatta. Se voi tuottaa aidosti strategisia päätöksiä ja implementoida ne välittömästi ja jatkuvasti: tuore tieto, markkinan muutokset, kilpailijoiden keinot, resurssien rajoitukset ja ihmisten impulsiivisuus ovat kaikki käsiteltävissä. Me ei olla täällä vielä, mutta tähän ei myöskään ole pitkä matka – paljon lyhyempi kuin mitä (haluamme) uskoa.
