Brainstormaus on kuollut. Eläköön Design Sprint.
Lopeta ajan haaskaus ja ala tuottaa tuloksia.
Olet varmaan kuullut puhuttavan kuinka brainstormaus ei toimi. Asiasta on vauhkottu jo vuosia ja sen tiimoilta on julkaistu artikkeleita useissa vakavasti otettavissa medioissa, kuten New Yorker, Fast Company ja Harvard Business Review. Aiheesta löytyy Yalen yliopiston tekemä tutkimus jopa niinkin kaukaa kuin vuodelta 1958. Siinä todettiin, että ongelmanratkaisussa yksilöt suoritutuvat ehdottomasti paremmin kuin kokonainen ryhmä brainstormaajia.
Silti teemme sitä. Siitä ei varmaan ole kauan, kun istuit palaverissa ja joku ehdotti, että “hei, brainstormataan pari ideaa!”
Onneksi tähän on ratkaisu, joka toimii. Sen nimi on Design Sprint.
Mikä Design Sprint?
Design Sprint on Jake Knappin kehittämä menetelmä.
Vuonna 2008 Jake työskenteli suunnittelijana Googlella ja veti paljon brainstormauksia ryhmille. Hän oli ollut pitkään kiinnostunut kasvattamaan työn tuottavuutta ja strukturoitu brainstormaus tuntui tähän täydelliseltä ratkaisulta. Koska ihmiset hyödynsivät jo brainstormausta, hänen ei tarvitsisi kuin opettaa heitä tekemään se oikein.
Yhtenä päivänä, kesken 100 hengen työpajan, eräs työntekijä keskeytti Jaken ja kysyi “Mistä tiedät, että brainstormaus toimii?”
Jake ei osannut vastata ja tajusi, että asialle on tehtävä jotain.
Tietämättömyyden tuskissa hän rupesi käymään läpi vetämiensä työpajojen lopputuloksia. Täytyihän nyt jotain tuloksia löytyä kuukausien brainstormauksesta.
Karu totuus paljastui pian. Yhtäkään brainstormattua ideaa ei oltu tehty tuotteeksi. Parhaat ideat, jotka toteutettiin, tulivatkin yksilöiltä.
Mutta ryhmätyöskentelyssä täytyi kuitenkin piillä jotain tärkeää. Ryhmällä, jolla on monipuolinen osaaminen ja tausta, on kaikki mitä tarvitaan onnistumiseen. Jake uskoi, että hän pystyisi rakentamaan prosessin, jonka avulla ryhmät voisivat työskennellä paremmin ja nopeammin. Hän halusi luoda ryhmätyöprosessin, joka perustuisi yksilön kykyyn ratkaista ongelmia.
Jaken onneksi Googlen kulttuuri vaalii kokeiluja ja epäonnistumisetkin nähdään oppimahdollisuuksina, ja hän pääsi työstämään prosessia eteenpäin. Vuonna 2010 Jakella oli käsissään viikon kestävä prosessi, jonka hän oli nimennyt Design Sprintiksi. Hän kokeili uutta konseptia onnistuneesti Googlen eri tuotteista, kuten Gmail, Google X ja Google Search, vastaavien tiimien kanssa. Prosessi selvästi toimi, sillä sen lopputuloksena syntyi oikeita tuotteita.
Design Sprintin idea on kasata pieni, mutta monipuolinen ryhmä, pyhittää viikko kalenterista sprintille ja edetä huimaa vauhtia ongelmasta testattuun ratkaisuun. Maanantaina rakennetaan kartta ongelmasta ja aloitetaan sen ratkaisu. Tiistaina hiotaan yksilöiden ideoista yhteinen ratkaisu. Keskiviikkona rakennetaan realistinen prototyyppi ja torstaina sitä testataan viidellä kohderyhmän asiakkaalla. Design Sprint on kuin aikakone tulevaisuuteen, jonka avulla näet tuotteesi oikeilla markkinoilla.
Brainstormaus vs Design Sprint
Design Sprint perustuu yksinkertaiseen työskentelymalliin: työskennellään yhdessä yksin.
Design Sprint -prosessi on suunniteltu taklaamaan yleisimpiä brainstormauksen ongelmia. Tässä muutama.
Ongelma: Brainstormaus tuottaa pinnallisia ratkaisuja
Ryhmä-brainstormauksessa ideat heitellään ilmoille sarjatulena. Toiveena on tuottaa iso määrä ratkaisuja lyhyessä ajassa ajatellen, että seasta löytyy yksi hyvä idea. Mutta se mikä erottaa toimivat ratkaisut massasta piilee yksityiskohdissa. Hyvien ideoiden synnyttäminen vaatii syvällistä ajattelua.
Design Sprintin ratkaisu: Yksityiskohtaisia ideoita yksilöiltä
Sprintissä jokainen yksilö käy läpi erilaisia lähestymistapoja ongelmaan ja käyttää tunteja ideoiden luonnosteluun. Ideoinnin lopputuloksena syntyy lukumääräisesti vähemmän ratkaisuja kuin brainstormauksessa, mutta jokainen niistä on perusteltu, ainutlaatuinen ja yksityiskohtainen.
Ongelma: Persoonat menevät sisällön edelle
Jos joku tiimin jäsen tunnetaan fiksuna tai luovana, hänen ideansa saavat usein enemmän arvostusta kuin aidosti sitä ansaitsevat. Ryhmä-brainstormaus voi olla introvertille työntekijälle painajainen. Karismaattiset ekstrovertit hienoine myyntipuheineen dominoivat keskustelua.
Design Sprintin ratkaisu: Ideat ovat nimettömiä
Sprintissä ideat esitellään anonyymisti. Kun ratkaisuja kritisoidaan, ideoiden luoja ei pääse pitämään myyntipuheita, ennen kuin kaikkien mielipiteet on käyty läpi.
Ongelma: Ryhmäajattelu
Brainstormauksen kannustava ilmapiiri tuntuu kivalta, mutta ryhmädynamiikka ohjaa tiimin yleensä kohti konsensusta. Yhdessä hymistellessä päädytään heikkoihin ratkaisuihin.
Design Sprintin ratkaisu: Itsevarmoja ratkaisuja
Sprintissä päätökset tekee yksi henkilö: Päättäjä. Päättäjä on yleensä toimitusjohtaja, tuotepäällikkö tai joku muu johtaja, jolla on vahva näkemys yrityksen suunnasta.
Ongelma: Ei tuloksia
Brainstormaus tuottaa yleensä ison kasan post-it-lappuja, mutta siinäpä kaikki. Brainstormauksessa ei ole selkeää rakennetta, joka takaa etenemisen abstrakteista ideoista konkreettiseen implementointiin.
