Verkkosivusto on työkalu, joka vaikuttaa suoraan yrityksen menestykseen. Silti monilla yrityksillä sen potentiaali jää hyödyntämättä. Yritykset, jotka panostavat laadukkaaseen verkkosivustoon, rakentavat itselleen vahvan kilpailuedun – viestintä ja vaikuttavuus tehostuvat, ja liidien määrä sekä laatu kasvavat. Tällaiset satsaukset maksavat itsensä takaisin, sillä hyvin toteutettu verkkosivusto tuo taloudellista hyötyä pitkällä aikavälillä.
Verkkosivusto on kriittinen osa nykyaikaista B2B-liiketoimintaa.
Sivuston tärkein tehtävä on esitellä yrityksen tarjoamat palvelut ja tuotteet potentiaalisille asiakkaille. Ensivaikutelma ratkaisee: yrityksen kyky viestiä ainutlaatuisuutensa tunteisiin ja järkeen vetoavalla tavalla määrittää, jatkaako asiakas tutustumista vai siirtyykö kilpailijan sivustolle.
B2B-asiakkaiden odotukset verkkosivustoa kohtaan ovat korkealla. He haluavat löytää tarvitsemansa tiedot nopeasti, perehtyä yritykseen omatoimisesti ja edetä ostoprosessissa mahdollisimman pitkälle ennen myyntiin siirtymistä. Verkkosivusto on siis keskeinen asiakashankintakanava. Jos yrityksen erottuvuus ja ainutlaatuisuus eivät näy verkkosivustolla, kilpailijat saavat etumatkaa.
Siksi jokaisen verkkosivustouudistuksen yhteydessä on tärkeää arvioida, miten hyvin investointi tuottaa suhteessa siihen käytettyihin resursseihin. Verkkosivustoinvestoinnin tuottoaste (ROI) on tässä arvokas mittari – se antaa yritysjohdolle selkeän kuvan siitä, kuinka tehokkaasti verkkosivusto edistää liiketoiminnan tavoitteita ja tuottaa todellista arvoa.
Verkkosivustoinvestoinnin kustannukset
Verkkosivuston kehityskustannukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin kuluihin, joihin kuuluu niin strategisia investointeja kuin sisällöntuotantoa ja analytiikkaa.
Strategiset kustannukset
Kun yritys haluaa maksimoida verkkosivuston vaikutuksen liiketoimintaansa, sen on tarkasteltava, onko nykyinen positiointi ja viestintä ajan tasalla. Mahdolliset päivitykset näihin strategisiin elementteihin muodostavat usein 5–15 % investoinnista ja riippuvat tavoiteltujen kohderyhmien laajuudesta.
Kehitys- ja suunnittelukustannukset
Verkkosivuston kehitykseen ja suunnitteluun liittyvät kustannukset ovat yleensä suurin osa projektista, tyypillisesti 60–80 % kokonaisbudjetista. Tämä kattaa projektinhallinnan, suunnittelun, ohjelmoinnin ja testauksen – kaikki asiantuntijatyötä, jolla varmistetaan, että sivusto tukee yrityksen liiketoimintatavoitteita ja brändiä.
Sisällöntuotannon kustannukset
Laadukas sisältö on verkkosivuston ydin. Tekstien kirjoittaminen, visuaalisten materiaalien kuten kuvien ja videoiden tuottaminen, sekä interaktiivisen sisällön suunnittelu ovat kaikki olennaisia vaiheita, jotka vaikuttavat sivuston hakukonenäkyvyyteen ja konversioiden määrään. Sisällöntuotannon kustannukset voivat vaihdella suuresti riippuen sisällön määrästä, monimutkaisuudesta ja siitä, tehdäänkö sisältö talon sisällä vai ulkoistettuna. Jos verkkosivustokumppani vastaa sisällöistä, suorien kustannusten osuus on yleensä 20–30 % projektin kokonaisbudjetista.
Analytiikka-, hakukoneoptimointi- ja mitattavuuskustannukset
Ammattimaisella B2B-verkkosivustolla analytiikka, mittaaminen ja raportointi ovat tärkeitä osia. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa perusmetriikoiden ja muutaman avainkonversion seurantaa, mutta laajemmissa toteutuksissa koko sivuston käyttöä seurataan useilla räätälöidyillä tapahtumilla ja yksityiskohtaisilla raportoinninäkymillä. Nämä analytiikkatyökalut varmistavat, että sivuston toimivuutta ja tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida tietoon perustuen.
Hakukoneoptimointi (SEO) on erityisen tärkeää, kun verkkosivusto toimii keskeisenä asiakashankinnan kanavana. SEO näkyy suunnittelussa ja sisällöntuotannossa ja vie tyypillisesti 2–5 % projektin budjetista. Vaikka osuus on pieni, se on kriittinen osa hyvin toimivaa B2B-sivustoa.
Muut kustannukset
Ylläpito ja jatkuva kehitys
Verkkosivuston kehitystyö ei pääty julkaisupäivään. Sivuston suorituskyvyn ja turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan jatkuvaa ylläpitoa, johon kuuluu säännöllisiä päivityksiä, tietoturvan hallintaa sekä uusien ominaisuuksien kehittämistä. Ylläpitokustannuksiin sisältyvät myös palvelinkustannukset ja tekninen tuki, jotka takaavat sivuston sujuvan toiminnan.
Ylläpidon ja tukipalvelun kustannukset ovat yleensä kokoluokaa 200 – 500 €/kk ammattimaisissa B2B-sivustoissa. Sen lisäksi jatkuvaa kehitystyötä tyypillisesti tulee joistakin tunneista useisiin tunteihin kuussa, useimmiten tuntipohjaisesti tuntihintojen liikkuessa 110 – 130€ tasolla.
Integraatiot ja kolmannen osapuolen työkalut
Useimmat B2B-verkkosivustot tarvitsevat integrointeja muihin järjestelmiin ja kolmannen osapuolen työkaluihin, kuten CRM:ään, markkinoinnin automaatioalustoihin ja analytiikkatyökaluihin. Näiden työkalujen saumaton yhteensopivuus parantaa sivuston tehokkuutta ja käyttäjäkokemusta, mutta niiden toteuttaminen ja ylläpito voivat kasvattaa kustannuksia.
Joissakin tapauksissa yrityksellä on jo käytössä osa näistä työkaluista, mutta niiden puuttuessa lisäkustannuksiin on hyvä varautua. Esimerkiksi siirtyminen HubSpot-ympäristöön tarkoittaa usein Content Hubin lisäksi myös Marketing-, Sales- ja CRM Hubien käyttöönottoa, mikä tuo mukanaan jatkuvia vuosikustannuksia, jotka ylittävät verkkosivustoprojektin budjetin. Tällöin kustannustasolla puhutaan vähintään muutamasta sadasta eurosta kuussa. Useimmiten tämä kombinaation hinta asettuu 750 – 1 500 €/kk haitariin.
Verkkosivuston kokonaiskustannusten ymmärtäminen auttaa yrityksiä suunnittelemaan budjettinsa tarkasti ja tekemään perusteltuja päätöksiä. Kun kustannukset jaotellaan selkeästi suoriin ja epäsuoriin osiin, liiketoimintapäättäjät hahmottavat paremmin investoinnin laajuuden ja siihen liittyvät taloudelliset sitoumukset.
Verkkosivustoinvestoinnin ROI
Mitä on ROI ja miksi se on tärkeä mittari
ROI (Return on Investment) eli sijoitetun pääoman tuotto on mittari, joka osoittaa investoinnin kannattavuuden suhteessa siihen käytettyihin resursseihin. ROI antaa selkeän kuvan siitä, miten hyvin verkkosivustoinvestointi tukee liiketoiminnan tavoitteita ja tuottaa todellista arvoa. Yritysjohdolle tämä tarjoaa perustan vertailla eri investointien tuottoja ja tehdä harkittuja päätöksiä verkkosivustouudistuksista.
Kustannusten arviointi
Kuten yllä mainittiin, verkkosivustoinvestoinnin kustannukset jakautuvat suoriin ja epäsuoriin kuluihin:
Suorat kustannukset sisältävät kehitys- ja suunnittelukustannukset, alustan valinnan (esim. WordPress tai HubSpot CMS) sekä sisällöntuotannon.
Epäsuorat kustannukset kattavat ylläpidon, jatkuvan kehityksen, henkilöstön koulutuksen sekä integraatiot ja kolmannen osapuolen työkalut.
Kokonaiskustannusten ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miten investointi jakautuu eri osa-alueille, ja tukee budjetoinnin suunnittelua.
Hyötyjen mittaaminen
ROI voidaan mitata sekä kvantitatiivisilla että kvalitatiivisilla hyödyillä. Tämä auttaa hahmottamaan investoinnin kokonaisarvoa yritykselle:
Kvantitatiiviset hyödyt
Kaikki mitattavissa olevat, konkreettiset hyödyt, jotka verkkosivustoinvestointi tuottaa liiketoiminnalle:
Liikenteen kasvu: Orgaanisen ja maksetun liikenteen lisääntyminen sivustolle.
Liidit: Verkkosivuston kautta kerättyjen, myyntikelpoisten liidien määrä.
Konversiot: Toimenpiteet, kuten yhteydenotot, rekisteröitymiset ja ostot, jotka johtavat suoraan myyntiin tai liiketoiminnan kasvuun.
Työhakemukset: Verkkosivuston kautta tulevat työhakemukset.
Kvalitatiiviset hyödyt
Nämä ovat vaikeammin mitattavia, mutta liiketoiminnan kannalta yhtä tärkeitä etuja, joita verkkosivusto tuottaa:
Brändin vahvistuminen: Verkkosivusto parantaa yrityksen brändin näkyvyyttä ja uskottavuutta markkinoilla.
Asiakastyytyväisyys: Parantunut käyttäjäkokemus lisää asiakastyytyväisyyttä ja sitoutumista.
Työantajamielikuva: Verkkosivusto tukee yrityksen mainetta työnantajana, mikä houkuttelee osaavia ammattilaisia.
Sijoittajaviestintä: Verkkosivusto tarjoaa tehokkaan kanavan sijoittajaviestintään ja parantaa sijoittajien luottamusta yritykseen.
Näiden hyötyjen mittaaminen auttaa yritysjohtoa arvioimaan verkkosivustoinvestoinnin kokonaishyödyt ja päätöksenteon kannalta olennaiset liiketoiminnalliset vaikutukset.
Verkkosivuston elinkaari on tyypillisesti vähintään kolme vuotta. Sivuston jatkokehitys mahdollistaa sivuston liidituotannon pysymisen samalla tasolla.
Tällöin sivuston lisämyynti koko elinkaaren osalta on yhteensä 375 000 €.
ROI
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) on seuraava:
ROI = (Hyödyt – Kustannukset) / Kustannukset
ROI = (375 000€ – 58 750€) / 58 750€
ROI ≈ 5,38 (eli 538 %)
Laskelma osoittaa, että verkkosivustoinvestointi tuottaa merkittäviä hyötyjä keskipitkällä aikavälillä.
(Minä voin auttaa laskemaan verkkosivustosi ROI:n. Laita meiliä, jos haluat jeesiä!)
Verkkosivustoinvestoinnin hyödyn maksimointi
Verkkosivustoinvestoinnin täysi potentiaali saavutetaan vasta, kun sen suorituskykyä ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Seuraavassa on tärkeimmät strategiat hyödyn maksimoimiseksi.
1. Säännöllinen analyysi ja optimointi
Verkkosivuston analysointi ja optimointi ovat olennaisia sen suorituskyvyn maksimoimiseksi. Analytiikkatyökalut, kuten Google Analytics, tarjoavat tietoa kävijöiden käyttäytymisestä, konversioasteista, sivustolla vietetystä ajasta ja poistumisprosenteista. Näiden tietojen perusteella sivustoa voidaan kehittää jatkuvasti ja puuttua mahdollisiin pullonkauloihin. Lisäksi A/B-testauksilla voidaan testata esimerkiksi CTA-painikkeiden ja sisällön toimivuutta, mikä parantaa sivuston tehokkuutta.
2. Jatkuva sisällöntuotanto ja päivitykset
Laadukas, ajankohtainen sisältö on avainasemassa verkkosivuston menestyksessä. Säännöllinen sisällöntuotanto ja päivitykset pitävät sivuston elinvoimaisena ja houkuttelevat kävijöitä palaamaan. Verkkosivuston sisältö – kuten blogit, asiakastarinat, oppaat ja webinaarit – tuottaa arvoa kohdeyleisölle, vahvistaa asiantuntijuutta ja parantaa SEO-näkyvyyttä. Säännölliset päivitykset kertovat myös hakukoneille, että sivusto on aktiivinen ja ajan tasalla.
3. Teknologian ja työkalujen hyödyntäminen
Oikein valitut teknologiat ja työkalut voivat parantaa merkittävästi verkkosivuston käyttökokemusta ja tehokkuutta. Markkinoinnin automaatiojärjestelmät, kuten HubSpot, helpottavat liidien hallintaa, kun taas chatbotit ja live-chat -työkalut tarjoavat välitöntä asiakaspalvelua. Lisäksi nopeuden optimointi, responsiivinen suunnittelu ja tietoturvaratkaisut varmistavat sujuvan ja turvallisen käyttökokemuksen kaikille kävijöille.
4. Pitkän aikavälin kehityssuunnitelma
Verkkosivuston kehittämisen tulee olla jatkuva prosessi, joka mukautuu liiketoiminnan tarpeisiin ja teknologian muutoksiin. Sivuston rakenteen, sisällön ja toiminnallisuuksien säännöllinen päivittäminen pitää sen kilpailukykyisenä ja vastaamaan asiakkaiden muuttuvia odotuksia. Tämä jatkuva kehitys voi sisältää uusia ominaisuuksia, integrointeja ja parannuksia.
5. Budjetointi ja resurssien hallinta
Pitkän aikavälin suunnittelussa on myös tärkeää huomioida budjetointi ja resurssien hallinta. Verkkosivuston ylläpito ja kehitys vaativat jatkuvaa taloudellista panostusta sekä henkilöstöresursseja. Selkeä budjetti, joka kattaa ylläpito- ja kehityskustannukset, varmistaa, että sivuston kehitys pysyy aikataulussa ja budjetissa – ja näin maksimoidaan investoinnin tuotto pitkällä aikavälillä.
Verkkosivusto aidoksi investoinniksi
Verkkosivustoon panostaminen ei ole vain yhden projektin päätös, vaan strateginen investointi, joka kasvattaa liiketoimintaa, tukee brändiä ja parantaa asiakaskokemusta. Oletko varma, että yrityksesi verkkosivusto vastaa tämän päivän liiketoimintatavoitteisiin ja asiakkaiden odotuksiin?
Oikein suunniteltuna verkkosivusto voi olla yrityksesi kasvun keskeinen moottori – nyt ja tulevaisuudessa. Tee päätös nähdä verkkosivusto aidosti arvokkaana investointina, joka tukee yrityksesi tavoitteita vuosiksi eteenpäin. Verkkosivusto on yksi yrityksesi tärkeimmistä kasvun mahdollistajista – valitse kumppani, joka tukee tätä matkaa.
Verkkosivusto ei vain kerro palveluista, vaan se toimii aktiivisesti liidien tuottajana, brändin vahvistajana ja asiakaspolun ohjaajana. Verkkosivusto ei ole enää sivuroolissa – se on kasvun moottori, joka tekee myyntityötä kellon ympäri. Laadukkaasti toteutettuna verkkosivusto ei ole vain investointi, vaan yrityksen strateginen voimavara.
Silti monilla yrityksillä verkkosivuston potentiaali jää hyödyntämättä. Oikein suunniteltu sivusto tuo jatkuvasti uusia asiakkaita, parantaa asiakaskokemusta ja erottaai kilpailijoista. Tämä artikkeli avaa, miksi verkkosivusto on liiketoiminnan tärkeimpiä investointeja ja miten sen tuomat hyödyt voivat auttaa sinua saavuttamaan kunnianhimoisimmatkin tavoitteesi.
Hyöty 1: Liikenteen kasvu ja näkyvyyden parantuminen
Laadukas verkkosivusto ei vain ole läsnä, vaan se tuo kävijöitä – ja oikeanlaisia kävijöitä. Hakukoneoptimointi (SEO) on tässä avainasemassa: se nostaa sivustosi hakutuloksissa esiin ja houkuttelee kävijöitä ilman jatkuvia mainoskuluja. Kun verkkosivusto sijoittuu hyvin hakutuloksissa, yrityksesi näkyy silloin, kun potentiaaliset asiakkaat etsivät ratkaisuja. Tämä tuo paitsi lisää liikennettä, myös liikenteen laatua – yrityksesi on siellä, missä asiakkaat ovat valmiita ostamaan.
SEO kattaa avainsanatutkimuksen, teknisen optimoinnin, laadukkaan sisällön tuotannon ja linkkien rakentamisen – kaikki osa-alueet, jotka yhdessä tuovat enemmän kävijöitä ja lisäävät konversioiden määrää. Hyvin toteutettu SEO ei ainoastaan tuo kävijöitä, vaan se tuo oikeat kävijät, jotka ovat valmiita toimimaan – sellaisia jotka muuten vierailisivat pelkästään kilpailijan sivuilla.
SEO tukee myös kustannustehokasta hakukonemainontaa. Kun hakukoneiden tekstimainokset kohdistetaan oikeisiin avainsanoihin ja linkitetään optimoiduille sivuille, mainokset saavat parempia laatupisteitä ja toimivat tehokkaammin. Tämä tuo paitsi säästöjä mainosbudjetissa, myös varmistaa, että asiakkaasi löytävät juuri sinut. Tässä piilee verkkosivuston todellinen arvo: se ei ainoastaan näy, vaan se vaikuttaa ja kasvattaa.
Verkkosivusto ei vain kerää kävijöitä, vaan se ohjaa heidät toimintaan. B2B-yrityksille liidien laatu ja määrä ovat elintärkeitä, ja laadukkaasti rakennettu verkkosivusto toimii tehokkaana liidikoneena. Kun sivuston rakenne ja sisältö tukevat liiketoiminnan tavoitteita, kävijät löytävät helposti tiensä yhteydenottoon, uutiskirjeen tilaukseen tai webinaariin rekisteröitymiseen. Tavoitteena on tehdä sivustosta liidienkeruuprosessin keskipiste, joka toimii asiantuntijana ja konsulttina jo ennen varsinaista myyntitapaamista.
Yksinkertaiset ja helppokäyttöiset lomakkeet, personoidut sisältötarjoukset ja selkeät ohjeet maksimoivat liidien määrän ja laadun. Tämä ei tapahdu sattumalta – jokainen yksityiskohta on mietitty niin, että kävijän on helppo ottaa seuraava askel.
Käyttäjän ohjaaminen toimintaan vaatii myös tarkkaan suunnitellut CTA-painikkeet ja laskeutumissivut. CTA-painikkeet johdattavat kävijän haluttuun toimintaan, ja optimoidut laskeutumissivut lisäävät todennäköisyyttä, että tämä toiminto toteutuu. Jatkuva testaus ja optimointi pitävät huolen siitä, että konversioasteet pysyvät korkeina ja että verkkosivustosta tulee todellinen asiakashankinnan moottori.
Käytännön esimerkkinä CTA voi ohjata kävijän lataamaan oppaan, joka on räätälöity hänen kiinnostuksenkohteidensa mukaan, ja näin kasvattaa todennäköisyyttä, että hän ottaa seuraavan askeleen asiakassuhteessa.
Hyöty 3: Brändin uskottavuuden ja asiakaskokemuksen parantuminen
Laadukas verkkosivusto ei ole vain informatiivinen, vaan se rakentaa luottamusta ja vahvistaa brändin uskottavuutta jokaisella klikkauksella. Hyvin suunniteltu käyttöliittymä ja selkeä käyttäjäkokemus (UX) tekevät sivustosta houkuttelevan ja helppokäyttöisen. Kun sivusto on selkeä ja intuitiivinen, kävijät löytävät tarvitsemansa tiedot nopeasti – ja tämä jättää positiivisen ensivaikutelman.
Hyvä UX tarkoittaa enemmän kuin vain toimivaa navigointia; se kertoo asiakkaille, että yritys panostaa laatuun ja arvostaa käyttäjänsä aikaa. Tämä kokemus lisää todennäköisyyttä, että kävijä palaa sivustolle uudelleen ja suosittelee sitä myös muille.
B2B-ympäristössä luottamuksen rakentaminen on kriittistä, sillä päätöksentekoprosessit ovat pitkiä ja monivaiheisia. Verkkosivusto toimii tässä tärkeänä tukena, kun se tarjoaa arvokasta tietoa, esittelee asiakastarinoita ja antaa mahdollisuuden tutustua yrityksen asiantuntijoihin. Selkeä ja avoin viestintä luo asiakkaalle varmuuden siitä, että hän on tekemisissä luotettavan ja asiantuntevan kumppanin kanssa.
Lisäksi verkkosivusto tukee yrityksen työantajamielikuvaa ja sijoittajaviestintää. Potentiaaliset työnhakijat ja sijoittajat hakevat yrityksestä tietoa sivustolta – yrityskulttuuri, arvot, avoimet työpaikat ja strategiset tavoitteet vaikuttavat suoraan heidän mielikuvaansa yrityksestä. Laadukas verkkosivusto tekee brändistäsi uskottavan ja halutun kumppanin niin asiakkaille, työntekijöille kuin sijoittajille.
Laadukas verkkosivusto ei ole vain kasvun tukija – se itsessään tuottaa kilpailuetua. Kun verkkosivusto ohjaa uusia liidejä, parantaa asiakaskokemusta ja vahvistaa brändin uskottavuutta, sen vaikutus ulottuu pitkälle. Sivusto, joka todella toimii liiketoiminnan tukena, tekee myyntityötä puolestasi, rakentaa luottamusta ja tuo asiakkaat takaisin kerta toisensa jälkeen.
Nyt on oikea hetki arvioida, täyttääkö yrityksesi verkkosivusto nämä vaatimukset. Onko se optimoitu kasvattamaan liikennettä, houkuttelemaan liidejä ja erottumaan kilpailijoista? Laadukas verkkosivusto on yrityksesi tärkein digitaalinen työkalu – varmista, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla.
Sijainti: Jyväskylä tai Helsinki, Suomi (etätyömahdollisuus)
Haluatko työskennellä Suomen tyytyväisimpien B2B asiakkaiden parissa sekä samalla kasvaa ja kehittyä niin ammattilaisena kuin ihmisenä?
Nyt sinulla on mahdollisuus päästä osaksi MEOMin kasvavaa tiimiä. Customer Success Managerina tulet vastaamaan verkkosivustoprojekteista, asiakkuuksista sekä verkkosivustojen jatkokehityksen vetämisestä yhdessä kokeneen tiimin kanssa.
Asiakassuhteet ovat pitkiä ja pysyvyyttä toivovat myös asiakkaat – etsimmekin pitkäaikaista luottoMEOMilaista luotsaamaan asiakkuuksia eteenpäin. Jokaisella Customer Success Managerilla on omat asiakkuutensa. Tärkeimpänä tehtävänä on pysyä aktiivisena asiakkaiden suuntaan ja tuoda lisäarvoa verkkosivuston jatkokehitykseen designin, tekniikan ja markkinoinnin tiimien tuella.
Roolissasi olet vastuussa n. 25 asiakkaasta ja vedät useampaa verkkosivuprojektia samanaikaisesti. Asiakassuhteita on monenlaisia – osan kanssa käydään etenemistä läpi pari kertaa vuodessa, joidenkin kanssa jopa viikoittain.
Projekteissa tehtävänäsi on johtaa verkkosivustototeutusta ja varmistaa yhdessä tiimin kanssa, että sivusto tukee asiakkaan liiketoimintatavoitteita nyt ja tulevaisuudessa.
Tarjoamme sinulle paikkaa, jossa pääset kasvamaan ja kehittymään niin ammattilaisena kuin ihmisenä. Pääset osaksi aitoa ja välittävää työyhteisöä, jossa:
Voit käyttää 10% työajasta itsesi kehittämiseen
Mikromanagerointi loistaa poissaolollaan ja sinulla on vapaus sekä vastuu työskennellä parhaaksi näkemällä tavalla
Sinulla on mahdollisuus oppia fiksuilta asiakkailta markkinoinnista ja liiketoiminnan kehittämisestä – työskentelet lähinnä markkinointipäälliköiden, myyntipäälliköiden tai toimitusjohtajien kanssa
Et jää koskaan yksin, vaan tukea on aina saatavilla
Työn vastuualueet
Asiakkuuksien hallinta – olet aktiivinen asiakkaiden suuntaan ja pidät säännöllisiä tapaamisia, joissa ohjataan jatkokehitystä ja resursoidaan tiimiltä aikaa, jotta kehitystoimet saadaan tehtyä sovitussa ajassa.
Uusien projektien johtaminen – toimit projektipäällikkönä uusissa verkkosivustoprojekteissa vastaten niiden onnistuneesta läpiviennistä.
Asiakassuhteiden rakentaminen – luot ja ylläpidät pitkäaikaisia asiakassuhteita, ymmärtäen heidän tarpeensa ja esitellen arvoa tuottavia ratkaisuja.
Yhteistyö – työskentelet tiiviisti muun asiakkuustiimin kanssa ja olet mukana kehittämässä asiakkuuksien ja projektitekemisen malleja eteenpäin
Viestintä – otat vastuun asiakasviestinnästä ja toimit suodattimena ja tulkkina asiakkaan sekä muun tiimin välillä. Annat täten muille asiantuntijoille mahdollisuuden keskittyä täysillä heidän omaan rooliinsa, kuten web designiin ja kehitykseen.
Työelämässä on vierähtänyt ainakin 3-5 vuotta ja olet työskennellyt asiakkuuksien ja/tai projektinhallinnan parissa aiemminkin
Sanat kuten verkkosivusto, myynti, markkinointi, B2B, WordPress ja HubSpot eivät aiheuta pahoinvointia
Saat asioita aikaan ja kädet eivät mene solmuun vaikka niissä olisi useampikin lanka samanaikaisesti
Viestintä tulee sinulla selkäytimestä – viestit aktiivisesti sekä asiakkaan että tiimin suuntaan projektin tilanteesta ja etenemisestä.
Toivot oman tekemisesi tueksi sparrausta, etkä managerointia
Löydät helposti yhteisen sävelen erilaisten ihmisten kanssa
Haluat hoitaa loppuun sen mihin ryhdyt.
Lisäpisteitä irtoaa mikäli sinulla on ymmärrystä julkaisujärjestelmistä (WordPress, HubSpot), digimarkkinoinnista (SEO/SEM, analytiikka), myynnistä tai verkkosivujen kehittämisestä.
Arjen tavoitteet – mitä sinulta odotetaan?
Asiakaskokemus (NPS) – korkea asiakastyytyväisyys on tärkein mittari, millä me tekemistämme mittaamme. Odotamme, että pystyt jatkamaan sillä tiellä missä nytkin olemme.
Viimeiset 5 vuotta MEOMin NPS-luku on ollut yli 70, vuonna 2023 se oli 93
Asiakkuudet – Yhdessä muiden CMS:n kanssa tavoitteenasi on:
Projekteissa korkea asiakas- ja tiimityytyväisyys 4-5/5
Oman asiakasportfoliosi liikevaihdon kasvattaminen vuositasolla
Tukea tiimille – olet luottohenkilö, joka tekee mitä sovitaan ja antaa selkeät askelmerkit niin asiakkaalle kuin tiimillekin.
Palkkaus: Palkkahaarukka: 3600-4200 €. Palkka määräytyy valittavan hakijan osaamisen mukaan.
MEOM on 20 ammattilaisen tiimi, koostuen designereista, kehittäjistä, markkinoijista ja customer success managereista. Olemme keskittyneet tekemään töitä B2B-yritysten kanssa ja auttamaan heitä viemään markkinointiaan seuraavalle tasolle verkkosivuston muodossa. MEOM tunnetaan alalla vakiintuneena tekijänä, jonka tiimin visuaalisuus on huippuluokkaa. Olemme hyviä siinä mitä teemme ja ylpeitä siitä. Suomalainen digitoimisto ei voi olla 10 asiassa paras, vaan täytyy valita se mihin keskitytään ja missä ollaan parhaita. Meille se on verkkosivustot.
Mikäli et ole vieläkään vakuuttunut, niin työtehtävien ja kasvumahdollisuuksien lisäksi tarjoamme sinulle uskomattomia etuja, kuten esimerkiksi:
Jos ylläoleva lause kävi mielessä, todennäköisesti pitäisi.
MEOM on yhteisö, jossa kaikki saavat olla vapaasti oma itsensä. Olemme ylpeitä siitä mitä teemme ja halu onnistua yhdessä on kova – ja sitä meiltä odotetaan. Toimistojen hengestä pääset nauttimaan Jyväskylässä ja Helsingissä. Etänäkin saa hommia tehdä, mutta toivomme että viihdyt myös toimistolla!
Hakeminen on helppoa, joten ei kun tuumasta toimeen! Hakemukset otamme vastaan osoitteeseen join@meom.fi. Mukaan kannattaa laittaa oma LinkedIn-profiili tai CV ja kuvaus siitä, miksi juuri tämä paikka kiinnostaa sinua. Tämän lisäksi voit lähestyä Mikkoa tai Emmiä mahdollisilla kysymyksillä!
Haku on auki marraskuun ajan, rekrytointiprosessi viedään läpi joulukuussa ja valinta tehdään ennen Joulurauhaa. Tavoitteena on, että uusi henkilö pääsisi aloittamaan tammi-helmikuussa.
Rekryprosessi lyhyesti:
Haastattelu
Arvohaastattelu
Tutustuminen tiimiin
Valinta
Lisätietoja tästä tehtävästä antavat
Mikko Kuhalampi, COO (040 1803741, tavoitettavissa perjantaina 15.11 klo 8-12 ja keskiviikkona 20.11. klo 8-10:30)
Emmi Matila, Wellbeing Lead (040 5844313, tavoitettavissa tiistaina 26.11. klo 12-14)
Suhtaudumme rekrytointiin suurella sydämellä, koska jokaisen työntekijän panos on meille äärettömän tärkeä. MEOMin rekrytointiprosessi on moniosainen, jotta löydämme tiimiimme parhaiten sopivat ihmiset, joiden kanssa voimme hyvin ja viemme MEOMia eteenpäin.
Tässä kirjoituksessa avaamme sitä, että millaisin keinoin arvioimme hakijoita. Keskitymme pitkin rekrytointiprosessia eri osa-alueisiin, jotta opimme hakijasta mahdollisimman paljon ja monipuolisesti. Näitä osa-alueita ovat osaaminen, arvot ja kulttuuri.
Millaisia töitä MEOMilla tehdään
MEOM on 20 ammattilaisen tiimi, koostuen designereista, kehittäjistä, markkinoijista ja customer success managereista. Olemme keskittyneet tekemään töitä B2B-yritysten kanssa ja auttamaan heitä viemään markkinointiaan seuraavalle tasolle verkkosivuston muodossa. MEOM tunnetaan alalla vakiintuneena tekijänä, jonka tiimin visuaalisuus on huippuluokkaa. Olemme hyviä siinä mitä teemme ja ylpeitä siitä.
Arkemme pyörii niin pitkäaikaisten asiakkaidemme verkkosivustojen jatkokehityksen kuin uusien tuttavuuksien verkkosivustoprojektien parissa. Tämän lisäksi timanttinen supportimme tukee asiakkaitamme arjessa sekä toteuttaa pienkehitystä nopeallakin aikataululla.
Osaaminen
Rekrytointiprosessin alkuvaiheessa olemme hyvin kiinnostuneita ymmärtämään osaamisesi tasoa ja näkemään esimerkkejä aiemmin tekemistäsi töistä. Tästä syystä toivomme sinun esimerkiksi teknisemmissä rooleissa esittelevän meille työnäytteitä ja/tai omia projekteja jo työhakemusta jättäessä. Kuulemme myös mielellämme, että miksi juuri nämä työnäytteet valikoituivat hakemukseen mukaan.
Uskomme, että teot ilmentävät ammattitaitoa parhaiten. Siksi haluamme myös jutella ihmisten kanssa, joiden kanssa olet tehnyt töitä. Suosittelijoilta saadun kannatuksen myötä jatkamme sinuun tutustumista ja osaamisesi määrittelyä, jotta saamme sinusta tarkemman kuvan ammattilaisena.
Tuemme vahvasti MEOMilaisten ammattilaisena kasvamista ja pyrimme jo haastatteluissa kartoittamaan, että millaisia asioita sinä haluaisit oppia tai kehittää työssä. Näin saamme paremman kuvan siitä kuinka me MEOMilla voisimme olla tukemassa sinua ammatillisessa kasvussa.
Arvot ja kulttuuri
Kasvavassa yrityksessä mukana oleminen vaatii osaamisen lisäksi myös oikeanlaista asennetta. Koemme erilaisista taustoista tulevat ihmiset rikkautena ja tästä johtuen uusia MEOMilaisia rekrytoidessa emme keskity pelkästään ammatilliseen osaamiseen, vaan haluamme tutustua sinuun ihmisenä, ymmärtää taustaasi sekä arvojasi paremmin. Samalla pyrimme kertomaan mahdollisimman avoimesti omasta tekemisestämme, jotta myös sinä opit meistä.
Koemme elävämme vahvasti arvojemme mukaisesti ja ne ovatkin MEOMin kulttuurin ytimessä. Meillä arvot eivät ole vain sanoja jaetussa Google Docs -dokumentissa, vaan ne todellakin näkyvät MEOMilaisten arjessa ja siitä syystä myös rekrytointiprosessissa – niitä on peilattu kysymyksiin, joita esitämme työnhakijoille.
Asioita joita haluamme tietää sinusta ovat esimerkiksi:
Oman elämäsi/kasvusi tarina
Mikä on mielestäsi laadukkain toteutus, jonka olet tehnyt? Miksi?
Minkä eteen olet elämässäsi tehnyt eniten työtä?
Mitä tykkäät tehdä, kun et ole töissä?
Rekrytointiprosessin loppupäässä sinulla on myös mahdollisuus päästä tutustumaan tuleviin työkavereihisi – ja samalla he pääsevät tutustumaan sinuun. Tässä vaiheessa ollaan jo hyvin lähellä palkkaamista – jes! Tämä auttaa molempia osapuolia punnitsemaan onko MEOMin kulttuuri ja työporukka sellainen, johon juuri sinä sopisit. Mikäli palaset loksahtavat kohdalleen puolin ja toisin, laitetaan nimet paperiin ja aloitetaan työt!
Miten B2B-verkkosivustoa tulisi mitata ja tuloksellisesti kehittää analytiikan avulla?
Verkkosivuston kävijädatan seuranta, web-analytiikka tai ihan vaan analytiikka on varmasti käsitteenä tuttu markkinoinnin ammattilaisille ja muille asiakashankinnan parissa työskenteleville, ja sitä käsittelevää perustietoa on internet täynnä.
Siksi en lähde tässä artikkelissa aivan perusteista liikkeelle, vaan käyn suoraan asiaan B2B-verkkosivustojen ja asiakashankinnan kontekstissa.
Saat tietoa järkevimmistä vaihtoehdoista mittauksessa liikkeelle lähtemisessä, miten analytiikkaa tulisi käsitellä ja miten sivustoa ja asiakashankintaa voi kehittää sen pohjalta.
Analytiikan virtahepo asiakashankinnassa
Samalla kun analytiikka on käsitteenä ja verkkosivuston julkaisun pakollisena pystytystoimenpiteenä tuttuakin tutumpi, on tuloksellinen analytiikan seuraaminen ja jatkokehitys edelleen liian laiminlyöty asia.
Vaikka tähän kiinnitetään huomiota yhä enemmän myös asiakkaiden aloitteesta, eivät sivuston räätälöity seuranta, analytiikan säännöllinen seuraaminen ja sen pohjalta tehty jatkokehitys kuulu monenkaan B2B-yrityksen rutiineihin.
Toki asiakastietokantaan ilmaantuvien liidien ja myynnille tulevien yhteydenottojen määrä kertoo omaa tarinaa asiakashankinnan toimivuudesta, mutta ilman verkkosivuston analytiikkaa konvertoituminen tapahtuu mustassa laatikossa.
Vain pätevällä analytiikan pystytyksellä voit ymmärtää mikä verkkosivustolla toimii, mistä kanavista se laadukkain liikenne tulee ja mitä toimenpiteitä asiakashankinnassa kannattaa tehdä seuraavaksi. Ilman tätä tietoa teet päätöksiä arvailun varassa ja tuloksetkin ovat sen mukaisia.
Asiakashankintaa ei näet aina ole vain konversiot tai edes liidit, vaan yrityksen tavoitteena voi olla vaikkapa kasvattaa brändinsä tunnettuutta, luoda erottuvuutta ja vahvistaa ajatusjohtajuutta kilpailijoihin nähden.
Ostopolun tietoisuusvaiheessa ei välttämättä ole vielä mitään toimivia CRM:ssä näkyviä konversiotapahtumia, vaan tunnettuuden kasvua on mitattava muilla tavoin, ja se tehdään analytiikan avulla. Tämän merkitys on vain korostunut viime vuosina, kun portin taakse asetetuista sisällöistä on hiljalleen luovuttu, ja asiantuntijuutta halutaan tarjoilla esteettä verkossa.
Aivan oma lukunsa ovat räätälöidyt tapahtumat, jotka toimivat mainonnan tavoitteina hakukoneissa ja sosiaalisessa mediassa. Näiden pystytys ja seuranta on keskeistä monikanavaisessa asiakashankinnassa.
Pätevän analytiikkakokonaisuuden yksityiskohdat riippuvat yrityksen verkkosivuston julkaisualustasta sekä käytössä olevista muista markkinoinnin työkaluista, kuten automaatiosta.
Analytiikan kokonaisuuden olisi syytä kattaa kolme osa-aluetta:
Määrällinen eli kvantitatiivinen analytiikka, esimerkiksi Google Analytics
Laadullinen eli kvalitatiivinen analytiikka, esimerkiksi Hotjar
Raportointi, esimerkiksi Google Looker Studio
Näistä useimmin keskitytään vain kohtaan 1, vaikka analytiikan tarkastelun ja hyödyntämisen kynnykseksi saattaa muodostua juuri toimivan raportoinnin puuttuminen, tai tiettyjä sivuston käyttöön liittyviä kysymyksiä tulisi ratkoa ensisijaisesti laadullisella analytiikalla, kuten sessiotallenteilla.
Määrällinen analytiikka
Määrällinen analytiikka tarkoittaa sivuston käyttöä raa’an numerodatan valossa. Yleisin näistä työkaluista on Google Analytics 4. Samaa dataa tarjoavat esimerkiksi HubSpot-verkkosivustojen natiivi-analytiikka tai evästeettömyyteen pohjaava Matomo.
Sivuston seurannan ohella kannattaa luoda myös seuranta orgaanisille hauille Google Search Consolen avulla ja yhdistää se myös muiden Googlen alustojen, kuten GA4:n ja Looker Studion kanssa.
Search Console on ehdottoman hyödyllinen työkalu B2B-verkkosivuston hakukoneoptimoinnissa. Search Consolen avulla tarjoilet myös sitemap-tiedostosi Googlen indeksointia varten ja voit analysoida sivustosi linkitystä (tähän toki on muitakin työkaluja).
Laadullinen analytiikka
Laadullinen analytiikka on tyypillisesti Hotjarin kaltaisella työkalulla kerättyjä sessiotallenteita. Huomio on yksittäisissä käyttötapauksissa ja mitä ne kertovat sivuston käytöstä tavalla, johon numerodata ei pysty.
Sessiotallenteiden ohella Hotjarin kaltaiset työkalut tarjoavat myös lämpökarttoja eli heatmappeja yksittäisten sivujen käytöstä, mitä kohtia sivulla klikataan ja miten alas sivua keskimäärin skrollataan.
Saman analytiikan kerääminen ja esittely vain numeroina on huomattavasti vähemmän intuitiivista.
Raportointi
Raportointi tarkoittaa itselle mielekkäiden analytiikan raportointinäkymien pystyttämistä, joissa relevantti data on tarjoiltuna suoraan ajan tasaisessa, oikein rajatussa ja helppolukuisessa muodossa.
Markkinointipäättäjällä voi olla raportointivastuuta esimerkiksi johtoryhmälle, jolloin Google Analytics -näkymien esittely voi olla jokseenkin lannistava harjoitus.
Esimerkiksi HubSpotin analytiikka tarjoaa vastaavaa raportointinäkymien räätälöintiä kuin Googlen Looker Studio, mutta sen näkymien räätälöinti pitää yhtä kaikki tehdä, ennen kuin mielekäs kokonaisuus on käytössä.
Matomon pilviversion dataa voi myös tuoda Looker Studioon, jos sen omat näkymät eivät palvele tarkoitusta.
Looker Studio mahdollistaa myös datan tuomisen Googlen muilta alustoilta, kuten Search Consolesta ja Adsista. Sopivilla, yleensä maksullisilla, lisäosilla näkymiin voidaan liittää dataa myös sosiaalisesta mediasta, liidintunnistuksen työkaluista kuten Dealfrontista ja niin edelleen.
Markkinoinnin automaation alustat, HubSpotin ohella esimerkiksi MailChimp tai Active Campaign, tarjoavat omaa analytiikkaa. Myös nämä voit integroida tarvittaessa Looker Studioon.
Vaihtoehtoja riittää, kokonaisuuden päätät sinä
Pääkysymys kokonaisuuden hallinnassa on se, että mikä sinulle toimii parhaiten: millä tavoin saat parhaan tiedon asiakashankinnan toimivuudesta verkkosivustolla ja siihen liittyvissä digitaalisissa kanavissa, ja miten saan sen tiedon parhaiten tarkasteltavaksi.
Jokaiselle työkalulle on lukuisia vaihtoehtoja. Business Intelligencen ykköstyökalu maailmalla on Microsoftin Power BI, ei Googlen Looker Studio.
Analytiikassa voit GA4:n sijaan valita jo mainitun Matomon, tai Piwik Pron, enterprise-tasolla ehkä Adoben.
Sessiotallenteissa, lämpökartoissa, funnel-visualisoinneissa ja monessa muussa voit valita Hotjarin sijaan Smartlookin, Fullstoryn tai monen muun, mukaan lukien Matomon maksulliset lisäosat.
Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta analytiikkatyökalusto pitää jollain tapaa järjestää, edellä kuvatuista romppeista kasaten.
Googlen paketin etuna on, että se on ilmainen ja siksi sillä on helppo lähteä liikkeelle. Monet, tietyissä ominaisuuksissa pätevämmät alustat ovat maksullisia, enterprise-tasolla hyvinkin kalliita.
Oli työkalu mikä hyvänsä, periaate on sama: alustaa ei tule ottaa käyttöön, ellei sitä aio myös hyödyntää.
Googlen alustoissa on vielä yksi hyöty: sen yhteensopivuus tagienhallinnan alustan, Google Tag Managerin kanssa.
Tagien ja evästesuostumuksen hallinta
Tagit ovat verkkosivustoilla monia toiminnallisuuksia toteuttavan ohjelmointikieli JavaScriptin koodinpätkiä, jotka voidaan asettaa sivustolle joko käsipelillä kehittäjän toimesta, tai käyttäen tagienhallinnan alustaa, kuten Google Tag Manageria.
Tällöin sivustolle tarvitsee asettaa käsipelillä vain itse Tag Managerin skripti ja tämän jälkeen kaiken pystytyksen voi tehdä markkinoija itse.
Google Tag Managerille on jälleen vaihtoehtoja markkinoilla, mutta kuten edellä kuvasin, etuja ovat muun muassa helppo käyttö yhdessä Googlen muiden työkalujen kanssa, sekä ilmaisuus.
Kun Tag Manager on käytössä, tulisi kaikki sivustolle tulevat 3. osapuolen toiminnallisuudet, mukaan lukien analytiikka, asettaa sen kautta.
Tämä paitsi helpottaa sivuston ylläpitoa ja jatkokehitystä, kun kaikki kilkkeet löytyvät yhdestä paikasta, on se ehdottomasti paras ratkaisu evästesuostumusten hallinnoinnin osalta.
Kaikki sivuston käyttäjistä tunnistettavaa dataa keräävät työkalut tulee asettaa evästesuostumuksen taakse. Tätä edellyttää laki. Kun evästehallinta ja kaikki sivuston 3. osapuolen skriptit ovat samassa tagien hallinnassa, on analytiikan asettaminen suostumuksen taakse helppoa.
Evästehallinnan alustoja on markkinoilla monia. Me suosimme Cookiebottia muun muassa sen helppokäyttöisyyden vuoksi. Tag Managerin avulla asennettu Cookiebot tuo sivustolle samalla Googlen Consent Mode v2:n, jonka myötä evästehallinta on toteutettu sekä EU:n GDPR-direktiivin sekä Googlen syksyllä 2023 käyttöön tulleiden mainonnan suostumuskategorioiden mukaisesti.
Analytiikan seurannan pystyttäminen
Helpoimmin B2B-yrityksen markkinointipäättäjä hoitaa analytiikan pystytyksen delegoimalla sen siihen erikoistuneelle toimijalle.
Verkkosivustoja toteuttavan toimiston julkaisuprosessiin kuuluu tyypillisesti analytiikan yhdistäminen sivuston kanssa, mutta toimistosta riippuen tämä voi olla hyvin perusmallia.
Toisin sanoen, esimerkiksi Googlen alustoilta laitetaan lähinnä valot päälle ja kokonaisuus asetetaan evästehallinnan taakse. Analytiikkaan alkaa kertyä sivukatseluita ja sessioiden liikenteen lähdettä Googlen oletusasetusten pohjalta.
Tämä on toki hyvää perusdataa, mutta ei juuri tarjoa vielä ymmärrystä saati helppokäyttöisyyttä yrityksen verkkosivuston konversiopisteiden käytöstä tai muista räätälöidyistä tapahtumista.
Toinen vaihtoehto on, että sivustotoimittaja huolehtii yksinkertaisimmillaan jonkin Tag Managerin skriptin sivustolle asettamisesta, ja varsinaisesta analytiikan suunnittelusta ja seurannan pystytyksestä huolehtii siihen erikoistunut markkinointitoimisto yhdessä asiakkaan kanssa.
Tätä osaamista voi olla myös sivustotoimittajan tiimissä, eli heidän palkkalistoilta löytyy sivustojulkaisun analytiikkapystytykseen ja jatkokehitykseen erikoistunut asiantuntija, joka osaa luoda monimutkaisempiakin seurannan ja raportoinnin kokonaisuuksia, asiakkaan toiveiden mukaisesti. Verkkosivustoa ostavan yrityksen kannattaa kysyä tästä mahdollisuudesta verkkosivustoprojektin tarjousvaiheessa.
Voi olla myös niin, että sivustouudistukseen lähdettäessä yrityksellä on jo markkinoinnin kumppanitoimisto, joka on huolehtinut analytiikan kokonaisuudesta jo vuosia ja voi tehdä sen jatkossakin. Tällöin kyse on vain sivustouudistuksen aikaisesta koordinoinnista. Kannattaa esimerkiksi buukata yhteinen palaveri, jossa on asiakasyrityksen markkinoinnin lisäksi mukana sekä sivustotoimittaja että markkinointitoimisto.
Kolmas vaihtoehto on, että asiakkaan markkinointipäättäjän ammatillinen tausta on analytiikan parissa ja näppituntuma esimerkiksi Tag Manageriin on säilynyt. Tällöin myös asiakas voi itse ottaa päävastuun analytiikan kokonaisuudesta.
Analytiikan mainoskierrepallo
Työnjako voi mennä myös niin, että verkkosivustotoimistolla on vastuu sivuston käytön analytiikasta sekä raportoinnista, ja se pitää yhdistää mainoskanavien (useimmiten Google Ads, Meta ja LinkedIn) analytiikan ja raportoinnin kanssa.
Laajemmin toteutetussa mainonnassa yritys tekee useimmiten jo yhteistyötä siihen erikoistuneen toimijan kanssa. Mainonnan kampanjoiden maaleiksi on luotu kampanjakohtaisia räätälöityjä tapahtumia ja näiden tehoa seurataan sitä varten pystytetystä raportoinnista.
Uuden sivuston julkaisun yhteydessä kyse on tällöin kokonaisuuden päivittämisestä yhteistyössä. Mikä muuttuu ja mikä ei, ja miten muutokset ja uudet asiat pitää huomioida analytiikassa ja raportoinnissa?
Joskus voi olla myös niin, että mainoskampanjoista vastaava toimijalla ei ole syvällisempää analytiikkaosaamista, vaan tämä on erikoistunut mainostamisen luoviin sisältöihin, kampanjoiden kohdentamiseen ja mainoshuutokaupan optimoinnin hienouksiin.
Tällöin analytiikan kokonaisuuden pystyttämiseen löytyy toivottavasti apu sivustotoimittajalta. Kolmannen toimiston mukaan tuominen voi olla jo vähän erikoisempi veto, mutta jos muuta vaihtoehtoa ei ole, on tätäkin sitten tutkittava.
Mitä B2B-verkkosivustolla kannattaa seurata
Kuten yllä jo totesin, analytiikka tarjoaa oletuksena dataa esimerkiksi sivukatseluista, laskeutumissivuista. istuntojen ja käyttäjien lukumäärästä, mistä oletuskanavista nämä ovat tulleet sekä demografia- ja laitetietoja.
Näiden pohjalta voi muodostaa osan sivuston toimivuuden kokonaiskuvasta, mutta useinkaan oletusdata yksin ei riitä.
Päinvastoin kuin kuluttajasivustoilla, B2B-sivustoilla ei haluta itseisarvollisesti maksimoida liikenteen määrää, vaan tekeminen kulminoituu laatuun. Joissain tapauksissa ihanneasiakkaiden segmentti voi olla hyvinkin pieni, esimerkiksi vain joitain kymmeniä yrityksiä ja sivuston kävijäluvut ovat sen mukaisia.
Kaikissa tapauksissa liikenteen laadun arviointi tapahtuu analytiikan avulla.
Konversiopisteet
B2B-asiakashankinnassa verkkosivustolle luodaan erilaisia konversiopisteitä, joiden seuranta on luotava erikseen. Riippuen yrityksen asiakashankinnan ja markkinaan menon mallista, näitä voivat olla
yhteydenotto lomakkeella, puhelimella tai sähköpostilla
yhteydenotto ajanvarauskalenterilla
yhteydenotto chatbotilla tai keskustelevalla lomakkeella
demon tai kokeiluversion tilaus ja/tai lataus
oppaan tai white paperin lataus
webinaariin ilmoittautuminen tai tallenteiden katselu
tai jo verkkosivustolla tapahtuva osto.
Liikenteen lähteet erityisesti kampanjoissa ja yhteistyömalleissa
Tuloksellista markkinointia aktiivisesti harjoittavalla yrityksellä voi olla lukuisia erilaisia kampanjoita käynnissä lukuisissa eri kanavissa. Näitä voivat olla
digitaalisen mainonnan kampanjat hakukoneissa ja sosiaalisessa mediassa
bannerimainonta eri medioissa
sähköpostimarkkinointi ja uutiskirjeet
Account Based Marketing eli markkinointi avainasiakasyritykselle suunnatuissa kanavissa ja/tai laskeutuminen asiakkaalle räätälöidyille sivuille
tai yhteistyö kumppaniorganisaatioiden tai -tahojen kanssa, joilta odotetaan tiettyä tuloksellisuutta kävijä- tai asiakashankinnassa.
Näistä kanavista saapuva liikenne ei näy kaikissa tapauksissa oletusanalytiikan avulla, vaan ne niputetaan milloin mitenkin. Etenkään et saa lähtökohtaisesti kampanja- tai sisältökohtaista tietoa, vaan tässä sekä kanavissa tapahtuva linkitys sivustolle, että raportoinnin näkymät tarvitsevat räätälöintiä.
Linkityksen osalta tulee hyödyntää UTM-parametreja eli -tägitystä, jossa sivustolle vievään linkkiin on lisätty tietoa kanavasta, kampanjasta, sisällöstä ja muusta ja näin se on analytiikan luettavissa. Tämä kannattaa tehdä yhdellä johdonmukaisella tavalla, jotta analytiikka on luettavaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen.
Kanavan lisäksi saatat olla kiinnostunut myös maantieteellisestä erittelystä analytiikassa. Asiakashankinnan kohteena on tietty kaupunki, alue tai maa. Tällöin haluat seurata erityisesti näiden osalta saapuvaa liikennettä.
Monipuolinen ja aktiivinen markkinointi edellyttää myös kanava- ja kenties jopa kampanjakohtaista raportointia. Saatat haluta yksilölliset näkymät eri palveluita markkinoiville kampanjoille tai analysoida kanavakohtaisesti konversioiden toteutumista.
Ostoputken eli funnelin visualisointi
Kun räätälöidyt tavoitteet ja asiakashankinnan kanavat ovat kattavasti seurannassa, on raportoinnissa usein tarpeen näiden tietojen yhdistäminen mielekkäällä tavalla.
Potentiaalisen asiakkaan matkaa tietoisuudesta kohti ostopäätöstä voidaan yrittää piirtää eri tavoilla analytiikan avulla. Saatat haluta luoda kanavakohtaista dataa siitä, missä määrin potentiaaliset asiakkaat ensin laskeutuvat sivustolle, mitä sisältöjä he katselevat, kuinka paljon yhteydenottosivua katsellaan, lomakkeen täyttöä tai verkkokaupassa asiointia aloitetaan, ja kuinka paljon lopulta itse konversioita suoritetaan.
Kanavan osalta saatat haluta tietää mistä kampanjasta tai mainoksesta konversio tuli, tai mitä avainsanaa webinaariin ilmoittautunut käytti hakukoneessa, tai onko uutiskirjeestä mitään iloa asiakashankinnassa.
B2B-sivustoilla verkkokaupoista tuttu käyttökokemuksen hiominen on harvemmin se tärkein asia. On myös niin, että B2B-ostamisessa konversio tapahtuu harvoin yhden istunnon puitteissa, eli saisit analytiikkaan nätin tilaston ostoputken päästä päähän.
Tärkeämpää on tuoda valoa asiakashankinnan eri vaiheisiin, mikä toimii ja mikä ei. Esimerkiksi, minkä sisältöjen parissa ostajat viettävät aikaa, eli mikä tuntuu kiinnostavan ja vakuuttavan, ennen kuin ollaan valmiita ottamaan yhteyttä tai ostamaan.
Tai haluat tietää, että onko tietystä yhteistyökuviosta mitään hyötyä asiakashankinnassa. Saapuuko kumppanin sivustolta tai somesta liikennettä sivustolle ja mitä he siellä tekevät.
Kaikki tällainen auttaa tekemään päätöksiä, että mihin markkinoinnissa ja sivuston kehittämisessä seuraavaksi panostetaan ja mitä voi huolettaa tiputtaa kyydistä.
Laadullisen analytiikan paljastukset
Sessiotallenteet eivät liity suoraan siihen, että millaista mittausta sivustolle tulee pystyttää. Kun työkalun seuranta on pystytetty, homma rullaa jo.
Mutta tallenteet ja lämpökartat antavat yhtä lailla osviittaa siitä, että miten sivustoa käytetään, kuin raportointinäkymiin räätälöity määrällinen analytiikka.
Käyttäjätallenteista löytyy usein oivallisia havaintoja esimerkiksi päänavigaation käytöstä tai siitä, mikä sivustolla tuppaa olemaan se tärkein elementti.
Esimerkiksi, kun olet katsonut 30 tallennetta hakukonemainoksista saapuneiden käyttäjien osalta, jotka kaikki navigoivat ensi töikseen asiakastarinoiden pariin, tiedät jo melko varmasti, että markkinoinnin prioriteetti on tuottaa ajankohtaisia ja laadukkaita referenssejä.
Jos sivun alas skrollausta kuvaava lämpökartta kertoo, että sivun loppuun pääsi vain 10 prosenttia käyttäjistä ja suurin osa siirtyi muualle jo kahden ruudunmitan jälkeen, tiedät että sitä tärkeintä viestiä tai tarjousta ei kannata tiputtaa kovin alas etusivulla, tai vastaavasti uhrata paraatipaikkaa yrityksen tiedotteille.
Miten analytiikkaa hyödynnetään B2B-markkinoinnissa
Yritykset, joilla analytiikka ja raportointi eivät ole ajan tasaisessa käytössä, tekevät päätöksiä vähintäänkin vaillinaisilla tiedoilla, pahimmillaan summamutikassa – tai eivät ollenkaan, eli verkkosivustolle vilkaistaan vain 3-5 vuoden välein.
Useimmilla yrityksillä markkinointitiimin resurssit eivät ole rajattomat, joten priorisointia pitää tehdä. Analytiikka kertoo, mitä sisältöä luetaan ja miten se aktivoi yhteydenottoon tai lisäsisällön lukemiseen.
Mikä käyttäjiä erityisesti kiinnostaa
Räätälöidyllä analytiikalla voidaan seurata yksittäisten sivuelementtien klikkauksia. Tämä mahdollistaa verkkosivustolla olevien toiminnallisuuksien ja niiden tuottaman datan koostamisen.
Sivustollasi voi olla esimerkiksi tuotekatalogi. Tämän klikkauksia seuraamalla voit listata mikä käyttäjiä eniten kiinnostaa, oli se aihe, palvelu, tuote tai yksittäinen komponentti. Tämä antaa sinulle dataa nykyisestä tilanteesta, mutta myös oivalluksia tulevan suunnitteluun.
Seurantaa ja raportointia voidaan luoda myös sivuston sisäiselle haulle. Jos käyttäjien paljon hakemaa aihetta vastaavaa sisältöä ei sivustoltasi löydy, ehkä on aika luoda sellainen.
Mainonnan rahan käytön arviointi
Vielä konkreettisempaa on yritysten rahankäyttö verkkomainontaan. Mainosten tehokkuudesta löytyy osin tietoa itse mainosalustalta, kampanjanäkymän analytiikan muodossa, mutta tämä ei juurikaan kerro siitä, mitä sivustolla tapahtuu.
Ei liene konkreettisempaa keinoa rahan käytön optimointiin, kuin kerätä dataa siitä, että mikä mainoskampanja toimii ja mikä ei. Säästöt lasketaan suoraan euroissa, jos tehottoman kampanjan rahat voi säästää tai siirtää toimivalle kampanjalle.
Tuovatko kumppanit luvattua liikennettä
Muualta verkosta tulevan, kanavakohtaisen liikenteen analysointi on keskeinen tapa arvioida yhteistyön toimivuutta. Jos kumppanisi, oli se some-vaikuttaja, sisällöntuottaja tai isompi organisaatio, ei aja liikennettä sivustollesi, on aika käydä keskustelua yhteistyön pelisäännöistä tai jatkosta.
Konvertoiko uutiskirje tai liidimagneetti
Uutiskirjeistä saapuva liikenne on usein niitä parhaimmin aktivoituvia ja sitoutuvia kävijäsegmenttejä. Analytiikan avulla varmistat, onko myös omalla verkkosivustollasi asia näin, ja mitä sivustolla tarkemmin ottaen tehdään.
Tai onko ladattavien sisältöjen ympärillä tarpeen pystyttää ja ylläpitää liidinkeruun ja hoivauksen automatiikkaa, vai säästetäänkö nämäkin työtunnit johonkin hyödyllisempään.
Trendeistä oivalluksia uuden suunnitteluun
Analytiikka antaa myös uusia oivalluksia. Avainsanatrendit kertovat muutoksista markkinassa. Jokin etukäteen vähäpätöisemmäksi arveltu blogiartikkeli voikin nousta yllätyshitiksi ja herättää tarvetta samankaltaisille uusille sisällöille.
Tai sama havainto voi koskea somea, eikä aina asiakashankinnan vaan vaikkapa rekrytoinnin tiimoilta: parhaiten tietoisuutta voikin työnhaun osalta luoda Facebook ja Instagram, LinkedInin sijaan.
Dataan pohjautuvaa strategian päivittämistä
Analytiikka luo pohjaa myös strategian päivittämiselle. Jos orgaaninen hakukoneliikenne ei tuota konversioita, voi se lopulta johtaa päätökseen olla satsaamatta artikkelituotantoon, tai kohdentaa se hyvin kapeaan aiheeseen.
Sama oivallus voi syntyä uutiskirjeen, somen tai mainonnan osalta. Asiakashankinnan painopiste voi siirtyä näin jopa inboundista outboundiin.
Kaikki tämä tähtää siihen, että voit tietoon nojaten tehdä päätöksiä resurssien kohdentamisesta. Ilman analytiikkaa suunnitelmallinen verkossa tapahtuva asiakashankinta ei yksinkertaisesti ole mahdollista.
Analytiikan rajoitukset ja haasteet
Evästepohjainen analytiikka ja GDPR
Yksi viime vuosien keskeisimmistä päänsäryistä on ollut eurooppalaisin tietosuojan tiukentuminen, joka on vaikuttanut kahdella tavalla analytiikkaan.
Selkein vaikutus on evästesuostumuksen vaatiminen, jonka seurauksena vain noin kolmessa vuodessa analytiikan kattavuus on tipahtanut noin 70 prosenttiin B2B-sivustoilla. Tietyillä nuorison käyttämillä sivustoilla evästeistä kieltäytyjiä voi olla jo enemmän kuin ne sallivia.
Tämä pitää osata huomioida, kun tarkastelee sivuston kävijämääriä. Tarkemmalla analyysin tasolla tämä vaikuttaa myös kävijäyleisöjen eli kohorttien analysointiin. Tietyn demografian käyttäjät kieltäytyvät evästeistä herkemmin. Miten tämä vaikuttaa juuri sinun B2B-asiakashankinnassasi?
Tietosuoja ja GDPR vaikuttaa myös siihen, mitä tietoja käyttäjästä on ok kerätä. IP-osoitteita ei enää oteta talteen, mutta Google mahdollista esimerkiksi Signals-asetustensa avulla käyttäjän tunnistamisen selaimen profiilin avulla. Vanhan Universal Analyticsin osalta juuri tämä selainprofiiliin yhdistäminen sai oikeudessa langettavia tuomioita.
Evästepohjaiselle analytiikalle on toki vaihtoehtoja, mutta jos markkinointisi on perustunut nimenomaan selaimeen asetettavien evästeiden avulla käyttäjien tunnistamiseen ja näille uudelleen kohdistettavaan markkinointiin, ei tulevaisuus näytä ruusuiselta.
Monta analytiikka-alustaa, monenlaista toisistaan poikkeavaa dataa
Yksi hämmentävä lainalaisuus liittyy siihen, että miksi esimerkiksi Google Analytics, HubSpot ja Matomo eivät näytä samoja lukemia kävijämäärille tai sivukatseluille.
Tähän kun lisätään vielä mainosalustojen tarjoamat läpiklikkausmäärät, jotka eivät täsmääkään laskeutumissivujen katseluiden kanssa, niin ihmettely vain syvenee.
Kun kyse on pienemmistä eroista, vaikuttavat asiaan tyypillisesti eri alustojen erilaiset tavat määritellä esimerkiksi istunto ja sen kesto. Tämän taustalla ovat myös alustoilla valitut asetukset. Esimerkiksi GA4:n istunnon pituus oletuksena on vain 30 minuuttia. Tunnin päästä tapahtuva selainikkunan virkistys merkataan uudeksi istunnoksi.
Evästesuostumukset voivat tuottaa 20-50 % poikkeamia GA4:n ja HubSpotin dataa (vaatii suostumuksen) anonyymiin Matomo-dataan (ei vaadi suostumusta) verratessa.
Jos heitot ovat kaksinkertaisia tai sitä suurempia, voi syypää olla siinä, että seurantaskripti löytyy sivustolta kahteen kertaan. Sama voi koskea myös esimerkiksi yksittäisiä konversiotapahtumia. Seuranta on syötetty suoraan sivuston lähdekoodiin, mutta se löytyy myös Tag Managerista.
Mainosalustojen läpiklikkauksissa on myös kirjavia käytäntöjä, ja esimerkiksi Facebook tarjoaa useaa erilaista metriikkaa klikkauksille, läpiklikkauksille, yksilöitynä tai niputettuna sekä laskeutumissivun katseluita. Näistä vain viimeinen on evästeiden takana. Kokonaisuuden ymmärtäminen voi olla välillä haastavaa.
B2B-verkkosivustojen vähäinen liikenne
Monen suomalaisen, kapeamman erikoistumisen B2B-yrityksen verkkosivustolla ei välttämättä ole tungosta. Alhainen kävijämäärä voi toki olla seurausta markkinoinnin passiivisuudesta ja vähäisestä tunnettuudesta, mutta on myös niin, että kaikilla vain kotimaassa operoivilla yrityksillä ei ole järin suurta asiakaskuntaa.
Kvantitatiivinen analytiikka perustuu volyymiin. Mitä enemmän sivustolla on kävijöitä, sitä nopeammin saat validointia asiakashankinnan päätöksillesi. Jos kävijöitä on verkkosivustolla vain joitakin satoja viikossa, voi oppien kerääminen kestää kuukausia.
Volyymin puutteeseen liittyy myös konversioiden käyttö mainontaa ohjaavina maaleina. Jos mainoksistasi konversion suorittaa vain muutama henkilö kuukaudessa, on se aivan liian matala volyymi algoritmin suorittamalle mainoskampanjan tehokkaalle optimoinnille.
Tällöin on syytä korvata mainoskampanjan maali jollain muulla tapahtumalla, kuten vaikka laskeutumissivun katselulla. Yhtä kaikki, tämäkin on tietoa, jonka voit saada vain analytiikan avulla.
B2B-ostamisen muutos ja dark funnel
Analytiikka voi johtaa myös harhaan, jos ei ole tarkkana.
Asiakas on voinut saapua sivustollesi analytiikan mukaan Googlen orgaanisesta hausta. Mutta Search Console paljastaa, että hän olikin vain kirjoittanut hakukenttään yrityksesi nimen. Tämän hän taas oli saanut kollegalta suositteluna. Tällöin konversion attribuution lähde ei ole orgaaninen haku, vaan offline-lähde, eli suosittelu.
Samaan tapaa orgaanisesta tullut on saattanut kuulla yrityksestäsi webinaarissa, messuilla tai LinkedInissä. Tai jos mainostat Google Adsissa myös oman yrityksesi nimeä avainsanana käyttäen, voi ensimmäinen hakutulos olla sinun oma mainoksesi. Nyt konversion lähde onkin maksettu hakukoneliikenne.
Tätä alkuperäisen signaalin pimentoon jäämistä kutsutaan nimellä dark funnel tai pimeä ostoputki. Tästä on vähintäänkin oltava tietoinen analytiikassa, ja mielellään osattava soveltaa omien käynnissä olevien asiakashankinnan toimenpiteiden palapelissä.
Kuviota sekoittaa B2B-ostamisen muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi. Ostajia ei ole yksi, vaan useita, ja he eivät suorita konversiota nätisti yhden, vaan usean istunnon aikana, jolloin attribuutiota plus konversiota on vaikeampi saada oikein tilastoitua – tai se ei ole mahdollista ensinkään.
Voi olla myös niin, että liidinkeruussa ilmaantuva ensimmäinen kontakti, esimerkiksi oppaan lataus, tehdään geneerisellä gmail-osoitteella, ja jos ostamisessa tai tarjouspyynnössä aletaaan olla vakavissaan, tehdään seuraavat aktivoitumiset työsähköpostin avulla.
Nämä seikat eivät murenna analytiikan tarpeellisuutta, vaan korostavat markkinoinnin muutoksia, joista on syytä olla tietoinen ja joihin on fiksua sopeutua. Esimerkiksi aitoa attribuutiota voi kysyä suoraan asiakkailta: mitä kautta kuulit meistä ensimmäisen kerran?
B2B-ostajien parveilua kanavissasi eli sitä potentiaalista ostavaa yritystä voi yrittää tunnistaa siihen soveltuvilla työkaluilla, mutta myös johtaa laajempia päätelmiä siitä mikä toimii ja mikä ei, jättäen retargetoinnin sikseen ja luottaa siihen, että kun palvelutarjooma on oikein viestitty, asiakas kyllä aktivoituu, kun on sen aika.
Myös hakukoneoptimoinnin eli SEOn (Search Engine Optimization) osalta pätee sanonta “mikään ei ole pysyvää paitsi muutos”.
Mutta viimeisen parin vuoden aikana SEO-muutos on ollut erityisen navakkaa ja sen aiheuttajan voi tiivistää kahteen kirjaimeen: AI.
Ironiaa kehityskulkuun tuo se, että hakukoneystävällisen sisällön tekemisen perusteet eivät sinällään ole juuri mihinkään muuttuneet: kirjoita selkeästi kohdennettua, jäsenneltyä ja laadukasta sisältöä, jota ihmiset haluavat lukea ja jakaa.
Tekoälyn esiinmarssi arkisena työkaluna on vain tuonut paljon ylimääräistä meteliä ja suoranaista hypeä aiheen ympärille, josta ei aina ota selvää.
Käsittelen tässä artikkelissa hakukoneoptimointia paitsi nyt tämän paljon puhutun tekoälyn osalta, myös tiivistäen mitä SEOn parhaat käytännöt ovat sekä B2B-verkkosivustoa hakukoneoptimoinnin erikoislajina.
SEOn tila vuonna 2024
Tekoäly on sekoittanut hakukoneoptimoinnin pakkaa kolmella tavalla.
Siitä on yritetty luoda uutta sisällöntuotannon viisasten kiveä, jolla loihdit Googlessa kärkisijoille singahtavia sisältöjä vain muutamassa minuutissa.
Markkinassa on kasvavissa määrin palveluita, jossa verkkosivustolle luodaan satoja uusia artikkeleita tekoälyn generoimana, siinä toivossa että nämä parantaisivat hakukonenäkyvyyttä ja sivustolle saapuvaa laadukasta liikennettä. Tulokset ovat olleet vaihtelevia. Kehityssuunta on luonnollinen, tekoäly on kiistaton tuottavuusloikka, mutta miten yrityksen tulisi tätä hyödyntää, riippuu kontekstista, tavoitteista ja valittavista menetelmistä.
Laskelmoivassa tekoälyn vivuttamisessa voi havaita jotain samaa kuin 2000-luvun alun “keyword stuffingissa”, eli yrityksissä tunkea sivuston sisältö ja metatiedot niin täyteen suosittuja hakusanoja kuin vain mahdollista – liittyivät ne aiheeseen tai ei – ja sisällön laadusta viis. Kolikon toisella puolella on aito tavoite tehdä laatua tehokkaammin.
Hakukoneiden vastavetona tähän AI-sisältötulvaan on muun muassa ollut yrittää korostaa kirjoittajan luotettavuutta ja auktoriteettia, eli suomeksi sanottuna, nostaa ihmiskirjoittajat tekoälyspämmin yläpuolelle. On kiistanalaista, kuinka hyvin tässä on onnistuttu, mutta Google itse raportoi huhtikuussa 2024 vähentäneensä “epäoriginaalin sisällön” määrää hakutuloksissa jopa 45 %.
Toiseksi, samalla kun hakukoneet yrittävät taistella AI:lla vivutettua bulkkisisältöä vastaan, ovat ne myös syleilemässä uutta teknologiaa. Kielimalleihin pohjautuvaa tekoälyä ollaan tuomassa osaksi itse avainsanahakua ja hakutulossivuja.
Tämä avaa tulevaisuuden näkymää, jossa käyttäjän ei tarvitsisi enää edes klikata millekään sivustolle, löytääkseen tarvitsemansa tiedon, vaan kaikki oleellinen löytyy tekoälyn muotoilemasta rikastetusta hakutuloksesta.
Nämä niin sanotut nollan klikin hakutulokset ovat olleet toki jo todellisuutta pitkin 2020-lukua. Semrushin tutkimuksen mukaan noin 25 % hauista ei klikkaa millekään sivustolle vaan löytää etsimänsä jo hakukoneen tulossivulta.
Voidaan spekuloida, että toistaiseksi tämä on ehkä keskittynyt lähinnä nippelitietoon ja nopeaan faktan tarkistukseen, mutta kielimallit kykenevät yhä jalostuneempaan informaation muotoiluun. Kehityskulku puoltaa paitsi nollaklikkauksia, niin myös sitä, että yksittäisten hakutulosten sijaan aletaan tarjoilla useista lähteistä syntetisoitua rikastettua hakutulossivua.
Kolmanneksi, itse tekoälyalustoista, kuten ChatGPT:stä, on povattu ”vanhanaikaiset” hakukoneet korvaavaa käyttöliittymää tiedon haussa. Data kuitenkin osoittaa, että jos tällaista kehitystä on havaittavissa, se on hidasta, eikä ainakaan vielä horjuta perinteistä verkkohakua. Päinvastoin, Amerikassa Googlen asema jopa vahvistui toukokuusta 2023 toukokuuhun 2024.
Mutta vaikka AI-myrsky lyö laineita, pysyy hyvän SEOn majakka vielä ainakin toistaiseksi pystyssä. Yksittäiset hakutulokset osoittavat edelleen verkkosivustoille ja laadukasta, näkemyksellistä ihmisajattelun tuottamaa sisältöä etsitään yhä.
Hakukoneoptimoinnin parhaat käytännöt pitävät pintansa
SEOn parhaat käytännöt eivät ole juuri muuttuneet viime vuosien aikana. Hakukoneiden algoritmit seulovat satoja signaaleja sisältörankingeja muodostaessaan, mutta tämän kaiken voi tiivistää siihen, että hyvää SEO-sisältöä on ylipäätään hyvä sisältö.
Tarkemmin sanoen, hyvä sisältö on ensinnäkin kohdennettu tietylle kohderyhmälle. Mieti, mitä tämä yleisö haluaa aiheesta kuulla ja laadi rajaus ja näkökulma sen mukaan.
Toiseksi, tämän kohderyhmän tulee kokea sisältösi hyödylliseksi. Sivu sisältää tarpeellista informaatiota tai uutta, omaa tekemistä hyödyttävää sisältöä. Sisältöä on miellyttävä lukea ja siitä voi poimia nopeastikin tarvitsemansa.
Kun nämä ehdot täyttyvät, alkavat myös muut hakukonesignaalit saada vahvistusta, eli sivulla viivytään pidempään, ja kävijä klikkaa yhä uusille sivuille verkko-osoitteessa – ja mikä tärkeintä: sitä aletaan jakaa omissa kanavissa.
Eli ennen kuin mietit mitään taktisempia toimenpiteitä, arvioi kriittisesti, että vastaako sisällöntuotantosi yllä kuvattua tilannetta.
Taktisemmalla tasolla avainsanoilla on totta kai väliä. Sisältöä tulee olla ylipäätään riittävä määrä, ja avainsanoja eri variaatioina on oltava sisällössä. Paljonko sisältöä, riippuu sivun luonteesta: perussivulla 250-300 sanaa on riittävä minimi, pilarisivulla voi tähdätä tuhanteenkin sanaan. Vertailun vuoksi: tässä artikkelissa on noin 1300 sanaa.
Leipätekstin lisäksi avainsana tai sen variaatio on hyvä olla sivun pää- eli h1-otsikossa, sivun otsikossa eli SEO-titlessä sekä alaotsikoissa (h2, h3, …). Sivun metakuvaus, eli se hakutulossivulla sinisen otsikon alapuolella oleva tekstinpätkä ei ole avainsana-sensitiivinen, mutta hyvä metakuvaus voi olla muutoin se tekijä, joka saa kävijää klikkaamaan sivun sivustollesi muiden sijaan.
Toinen tärkeä taktinen tekijä on sisällön linkitys, sekä sisäisesti, mikä on helpompi tehdä, että ulkoisesti.
Toisin sanoen, pyri linkittämään uuteen sisältöösi myös verkkosivustosi muilta sivuilta. Tämä auttaa paitsi hakukonetta ymmärtämään asiakokonaisuutta, johon uusi aihe liittyy, myös löytämään sen nopeammin hakukoneen indeksointia varten.
Muista myös linkittää oikeita avainsanoja eli ankkuritekstiä. Älä tee linkkiä kehotteesta “Lue lisää” tai “Lisätietoja löydät täältä”, vaan linkitä niitä oikeita tavoiteltuja avainsanoja, kuten “Lue lisää hakukoneoptimoinnista”.
Ulkoinen linkitys on se vaikeampi osuus. Kynnys sisällön jakoon voi olla ihmisillä korkea, mutta jos tässä onnistut, olet jo jonkin suuremman äärellä. Ulkoiseen linkitykseen on myös erilaisia taktiikoita, katalogisivustoista yhteistyöblogeihin.
Kun asiakashankinnan kohteena ovat toiset yritykset, on markkinointikin paljon monimutkaisempaa verrattuna kuluttajabisnekseen ja verkkokauppaan.
Konversiot eivät tapahdukaan yhden verkkosivustosession aikana ja ostamiseen voi osallistua useissa eri rooleissa olevia ammattilaisia sen eri vaiheissa. Siksi jokaisen yrityksen tulisi olla tietoinen siitä, minkälaisessa roolissa verkkosivuston on suhteessa omaan liiketoimintaan. Sen jälkeen konversioihin liittyvät odotukset ja tavoitteet on helpompi rakentaa.
Oma kohderyhmänsä ovat yrityksiä ja muita isoja organisaatioita edustavat ammattiostajat, jotka ovat usein perillä jo toimialansa keskeisistä tuotteiden ja palveluiden toimittajista. Heidän ei tarvitse alkaa googlata perusasioita, vaan heillä on usein jo suoraan lyhytlista, jonka pohjalta toimittajiin otetaan yhteyttä ja tarjouspyyntöjä tehdään.
Tämä ei tarkoita, etteikö ammattiostajillekin pitäisi olla laadukasta ja kattavaa verkkosivustosisältöä tarjolla. He vain saapuvat suoraan sen pariin, orgaanisen haun sijaan. Ja tämä sisältö voi toimia myös samalla hakukoneoptimoituna sisältönä, vaikka sen ensisijainen tehtävä olisikin informoida ammattiostajia.
Tällaisessakin tilanteessa SEOlla voi olla edelleen keskeinen tehtävä. Toimialaan liittyviä hakuja voidaan edelleen tehdä eri syistä. Ostopäällikkökin voi olla tehtävässään uusi, eikä vielä tunne kaikkia alan toimijoita tai ostettavien palveluiden substanssia. Pätevät ammattiostajat taas haluavat päivittää tietojaan ajoittain ja tehdä hakuja tämän vuoksi.
Jos toimialalla, sen teknologioissa, lainsäädännössä tai muussa tapahtuu muutoksia, liittyy tähän aina uutta tiedontarvetta. Oman osaamisen liepeiltä voi olla myös aukkoja sivistyksessä, jossa laadukas tieto tervetullutta. Hyvänä esimerkkinä tästä on tässäkin artikkelissa käsitelty tekoälyn ja sen vaikutukset kullakin toimialalla.
Ylempänä mainittu nollaklikkausten ilmiö ei onneksi kampita samalla tavalla B2B-sisältömarkkinointia. Palveluportfolion ja ratkaisujen kompleksisuus ja laajuus on usein sitä luokkaa, että sitä ei voi mielekkäällä tavalla avata edes hakutulossivun tekoälyllä rikastetuissa tuloksissa. Myös palveluntoimittajan luotettavuutta ja monia muita tekijöitä halutaan arvioida seikkaperäisesti. Tarve päästä informaation alkulähteelle, eli B2B-yrityksen sivustolle on edelleen voimakas.
Aivan oma skenaario on uuteen markkinaan pään avaaminen. Tällöin kukaan ammattiostajista ei tunne yritystäsi ja tietoisuutta on ryhdyttävä rakentamaan nollasta. Usein tämä on uudessa maassa liiketoiminnan käynnistämistä ja SEOa tulee tehdä kohdemaan kielellä. Tällöin yhteistyö paikallisen myyntitiimin kanssa on kriittisen tärkeää.
Orgaanisten hakujen ohella avainsanat ovat keskeisiä hakukonemainonnassa. Monille yritykselle juuri maksettu hakukonenäkyvyys on se ensisijainen asiakashankinnan kanava. Avainsanakohdennettua tekstimainontaa on kovin kallista tehdä ilman mainossisältöjä vastaavaa verkkosivustosisältöä. Tätä vastaavuutta rakennetaan hakukoneoptimoinnilla.
Oman toimialasi keskeisten avainsanojen selvittäminen lähtee liikkeelle avainsanatutkimuksella. Siinä selvitetään verkkosivustosi nykyisten keskeisten avainsanojen sijoitukset, mikä sivu hakutulokseksi on nostettu, avainsanojen kuukausittaiset hakumäärät sekä orgaanisen ja maksetun näkyvyyden kilpailutilanne.
Tutkimuksen pohjalta voidaan sitten ryhtyä priorisoimaan ja suunnittelemaan miten sisältöä halutaan kohdentaa ja kirjoittaa.
Tekoälyn hyödyntäminen ja SEO
Kuten artikkelin alkupuolella jo totesin, tekoälyä yritetään vivuttaa monenlaisin keinoin. Aina on kysyntää yrittää tehdä asioita mahdollisimman halvalla, kunhan sillä saa jonkinlaisia tuloksia. Toisinaan näissäkin laskelmissa on voittomarginaalin todentava kiistaton matematiikkansa.
Jokaisen yrityksen on itse päätettävä, että miten sisällöntuotantonsa haluaa resursoida. Ammattimaisin ihmisvoimin tuotettu sisältö on aina lähtökohtaisesti laadukkaampaa ja sen avulla saadaan tuotettua jotain mihin tekoäly ei (vielä ainakaan) kykene: uutta ajattelua.
Mutta ammattilainen on myös tekoälyä kalliimpi satsaus, etenkin jos palkkaat sisältömarkkinoijan omaan tiimiisi.
Tekoäly on kuitenkin tullut jäädäkseen myös ihmiskirjoittajien työkaluna. Sen avulla voidaan analysoida verkkosivuston nykyistä sisältöä ja saada suoria syötteitä seuraavaksi tehtävästä sisällöstä.
Suuret kielimallit ovat myös ihmistä parempia pohjatiedon kerääjiä ja koostajia. Usein paras yhdistelmä syntyykin kahden maailman parhaita piirteitä yhdistämällä. Ihmiskirjoittaja täydentää ja jalostaa omalla osaamisellaan ja näkemyksellään kielimallin koostamaa sisältöpohjaa, tai vähintäänkin hyödyntää tekoälyn tuottamaa muistilistaa aiheesta.
Tekoäly soveltuu myös moniin muihin avustaviin toimiin, kuten ideointiin ja tekstin variointiin tai tyylittelyyn.
Hakukoneoptimoinnin taktisella tasolla kielimallin vivuttaminen ei ole aivan helppoa. Lähtökohtaisesti kaikki onnistuneen avainsanakohdennetun sisällön luomisen elementit ovat työpöydällä, mutta oma kokemukseni on, että lopputuloksessa on vielä haasteita.
Jotta tekoälyn saa tekemään mitä haluaa, vaatii välillä aika edistynyttäkin ohjeistusta eli promptausta, josta näyttää olevan kehittymässä ihan oma osaamisen lajinsa.
Tekoälyn tuottama teksti pitää myös aina tarkistaa. Suuri kielimalli ei oikeasti ymmärrä kirjoittamaansa, vaan laskee todennäköisyyksiä sanoille mitä ohjeen pohjalta pitäisi tuottaa. On selvää, että satojen sivujen tekstimassojen faktantarkistus olisi jo melkoinen savotta.
Tekoäly ottaa myös ohjeen avainsanan sijoittelusta sisältöön turhan kirjaimellisesti. Lopputulos on kömpelö ja vaatii editointia.
Myös linkitys on edelleen tehtävä käsin. Hyvien ankkuriteksti-kandidaattien tunnistamiseen tekoälyä voi toki käyttää valmiin sisällön linkittämisessä, mutta koko prosessia ei toistaiseksi ole automatisoitu.
Tekoälyn ohjeistamisessa SEO-sisällön luomiseen kannattaa hyödyntää samoja periaatteita kuin jos kirjoittaisit sisällön alusta alkaen itse:
mieti kenelle teksti on suunnattu
mille avainsanalle sisältö kohdistetaan
mitä näiden pohjalta sisältö tulisi jäsentää ja mitä halutaan sanoa
minkä mittainen sisällön tulisi olla
miten se linkitetään ja
miten avainsanaa hyödynnetään sivun metatiedoissa.
Riippuen tekoälyn ohjeistuksesta ja omista mieltymyksistäsi, voit tuottaa eri osia suunnittelusta ja sisällöstä tekoälyllä, tai yrittää tehdä kaiken. Jokaisessa tapauksessa ihmisen kättä tarvitaan vähintään viimeistelyssä ja laajimmillaan sisällön varsinaisessa kirjoittamisessa.
Tekoälyä hyödynnetään SEOssa myös monilla muilla tavoilla kuin itse sisällön kirjoituksessa. Useimmat näistä ovat jo enemmän SEO- ja markkinointispesialistien työkaluja, joilla voi muun muassa tunnistaa avainsanatrendejä, suunnitella avainsanoja ja optimoida sisältömassoja hakutulossivuille.
Jokainen työkalu vaatii oman opettelunsa sekä usein tilausmaksunsa, ja ei todennäköisesti ole esimerkiksi yrityksen markkinointipäällikölle sitä järkevintä tekemistä. Oman yrityksen tarpeisiin mitoitetun SEO- ja sisältökonsultoinnin sekä tarvittaessa kirjoituksen saa ostopalveluna järkevään hintaan markkinoinnin ammattilaiselta.
Nämä ovat ohjeita vuodelle 2024. Tekoälymallit kehittyvät vinhaa vauhtia. Voi olla, että vuoden-parin päästä nykyiset haasteet on ratkaistu ja tämäkin artikkeli vaatii päivittämistä.
Viritetään SEO kuntoon:
Oikeat avainsanat tuottavat tuloksia ja toivottuja kävijöitä
Kuvaus
Oikeat avainsanat ovat SEO:n perusta: avainsanakartoitus toimii sisältöjen kehittämisen ohjenuorana. Kartoitamme, ideoimme ja sparraamme SEO:n suhteen ja kytkemme kokonaisuuden kävijäseurantaan – analysointi nousee eri tasolle.
Koostumus
seo
avainsanat
asiakkaat
palvelut
kävijät
analytiikka
Lopputulos
Avainsanaraportti, eli ymmärrys miten SEO nyt toimii + jatkokehityssuunnitelma. Lisäksi seurantatavoitteiden määritys ja toteutus.
Strategian hiomiseen käytetään rutkasti aikaa ja usein myös rutkasti rahaa asiantuntijoiden avulla. Strategian toteuttamiseen — tai pitäisikö puhua implementoinnista tai jalkauttamisesta, jotta kuulostaisi konsultimmalta — kuluu paljon aikaa ja rahaa, koska se on koko jutun juoni.
Matkan varrella puhutaan lukuisia kertoja digitaalisuudesta, transformaatiosta, teknologiasta ja disruptiosta, ja ne hyväksytään olennaiseksi osaksi modernia strategiaa. Jostain syystä verkkosivusto jää usein huomiotta, varsinkin toteutusvaiheessa, eikä sen merkitystä pidetä kriittisenä: verkkosivusto koetaan vanhentuneeksi, itsestäänselväksi ja siitä puuttuu uutuudenviehätyksen kimallus.
Todellisuudessa verkkosivusto ei ole koskaan ollut niin tärkeä kuin nyt, ja se on syytä nostaa strategian keskiöön. Verkkosivustostrategia on se elementti, jolla varmistetaan, että liiketoimintastrategia toteutuu myös verkossa.
Myynti muuttuu
B2B-ostaminen on muuttunut pysyvästi. Myyjät eivät enää tule ovista sisään pullapussi kädessä kyselemässä kuulumisia. He eivät toimi ostajien opettajina eivätkä kerro tuoreimmista trendeistä tai markkinoiden muutoksista. Kilpailu ei rajoitu oman tai naapuripitäjän yrityksiin, vaan kilpailijoita voi tulla naapurimaista tai naapurimantereilta. Pelkät suhteet ja Lions Clubin jäsenyys eivät enää riitä kauppojen klousaamiseen, vaan tarvitaan tuottoisia takaisinmaksuaikoja ja aukotonta arvoa.
Ostajat hankkivat tietonsa itse: tarjoajien verkkosivustoilta, keskustelupalstoilta, ryhmistä, vertaisiltaan ja yhä useammin tekoälyltä. Vasta kun heillä on laaja tilannekuva markkinasta, vaihtoehdoista, käyttötavoista, kokemuksista ja maksutavoista, he ottavat yhteyttä valittuihin toimijoihin. Toisinaan myyjiä ei tarvita lainkaan, sillä SaaS-palvelut voidaan ostaa itsenäisesti; kun tarvitaan, myyjän tehtävä on auttaa asiakasta löytämään paras ratkaisu, avustaa sisäisessä myynnissä sekä kustomoida ja konfiguroida ratkaisua.
Jos myyjän tehtävä ei ole enää tuotteen, palvelun tai ratkaisun esittely, miten se hoidetaan? Vastaus on verkkosivusto.
Myyntidekkiä hiotaan huolellisesti: kalvot käsitellään kauniiksi, sanat sovitetaan suuhun ja presentaatiota parannellaan priimaksi. Se on jatkuvassa käymistilassa ja elää asiakkaiden reaktioiden sekä toiveiden mukaan.
Verkkosivustoille ei usein osoiteta samanlaista rakkautta. Ne ovat tyypillisesti kaatopaikkoja, jonne vain laitetaan kaikki tiedot ajattelematta, missä järjestyksessä ne luetaan tai miten ne esitetään. Tärkeintä tuntuu olevan, että voidaan sanoa: ”Löytyy netistä, kato sieltä.” Pahimmassa tapauksessa sivustolla ei tehdä mitään priorisointia: kaikki nichesegmentit ja yksittäiset ratkaisut saavat yhtä paljon elintilaa kuin ne asiakkaat ja tuotteet, jotka tuottavat 80 % liikevaihdosta.
Näin toimiessa on vaikea saada koskaan esitellä myyntidekkiä, sillä yhteydenottoja ei yksinkertaisesti tule. Tietoa etsivä kävijä ei löydä sekametelisopan joukosta punaista lankaa, eikä kärsivällisyys riitä tiedon esiin kaivamiseen. Yhteydenottopyynnöt suuntautuvat kilpaileviin ratkaisuihin.
Miten verkkosivustostrategia auttaa asiakashankinnassa?
Liiketoimintastrategiassa asiat esitetään loogisessa järjestyksessä isommista pienempiin: visio, missio, BHAG, pitkän tähtäimen tavoitteet, positio, asiakassegmentit, go-to-market-malli ja mittarit, kuten KPI:t ja OKR:t. Mukana voi olla myös lyhyen tähtäimen tavoitteita ja toimintasuunnitelmia. Modernin strategian tulee olla joustava ja ei liikaa tulevaisuuteen nojaava, sillä maailma muuttuu jatkuvasti. Strategian on rakennuttava fundamenteista, jotka kuvaavat kokonaiskuvaa.
Tavoitteet
Verkkosivustostrategia edellyttää samoja elementtejä. Aloittaminen tapahtuu tavoitteiden asettamisesta:
Onko sivusto tarkoitettu käyntikortiksi tai brändin esittelyksi?
Tehdäänkö suoraa myyntiä, kuten verkkokaupassa tai SaaS-palveluissa?
Onko tarkoitus kerätä liidejä?
Pyritäänkö valistamaan, opettamaan ja lisäämään asiantuntijastatusta?
Halutaanko tehostaa työnantajamielikuvaa?
Verkkosivusto voi toteuttaa monta tavoitetta, mutta useampi tavoite jyrkentää vaikeuskulmakerrointa. Tavoitteet ohjaavat priorisointia: ristiriitatilanteissa tavoitteita palvelevat päätökset ovat etusijalla.
Positio
B2B-sivustoissa keskeinen elementti, ehkä kaikista tärkein, on positio. Se määrittää, mitä arvoa tuotetaan, kenelle arvo on tarkoitettu, miten arvo erottaa yrityksen kilpailijoista ja miten arvo ilmaistaan selkeästi. Positio sisältää monta strategista elementtiä:
Kohderyhmän määrittely.
Yrityksen tai tuotteen uniikin ja erottuvan ominaisuuden korostus.
Tuotteen tai palvelun arvon selittäminen asiakkaan näkökulmasta.
Hyvin toteutettu positio saa asiakkaan tuntemaan itsensä ymmärretyksi; hän tuntee, että sivusto puhuttelee juuri häntä ja ymmärtää heti, mikä erottaa tämän vaihtoehdon muista.
Asiakaspolku
Positio ja arvolupaukset saattavat jo yksin riittää vakuuttamaan kävijän, mutta erityisesti monimutkaisissa ratkaisuissa tarvitaan lisätukea. Siksi on tärkeää ymmärtää asiakaspolku ja sen logiikka:
Miten asiakas etenee kiinnostuksesta päätöksentekoon ja mitkä ovat tämän polun keskeiset vaiheet?
Mitä sisältöä tarvitaan eri vaiheissa, jotta asiakas etenee funnelissa kohti yhteydenottoa tai ostoa?
Ketkä muut kuin alkuperäinen päätöksentekijä osallistuvat ostoprosessiin ja miten heidät huomioidaan verkkosivustolla?
Miten varmistetaan, että kävijä seuraa toivottua polkua ilman harha-askelia?
Asiakaspolku tuo verkkosivustoon järkeä ja ryhtiä. Sen avulla ohjataan kävijä määrätietoisesti kohti konversiota. Laajoissa sivustoissa voi olla lukuisia sivupolkuja, mutta ne kaikki johtavat takaisin pääpolulle. Call-to-action -kehotukset (CTA) toimivat tienviittoina, ohjaten kävijää oikeaan suuntaan. Matkan varrella kävijän ymmärrys syvenee, arvolupaukset muuttuvat lupauksista todistettaviksi faktoiksi, hän vakuuttuu toisten menestystarinoiden avulla, ja lopulta on valmis ottamaan yhteyttä tai tekemään ostoksen.
Asiakaspolun määrittely ja toteuttaminen vaatii paljon työtä, mutta ilman selkeitä tavoitteita ja vahvaa positiota se on mahdotonta. Vastaavasti ilman liiketoimintastrategiaa on mahdotonta asettaa verkkosivuston tavoitteita ja jalkauttaa positio verkossa.
—
B2B-verkkosivusto on strateginen työkalu. Se ei ole kuluerä, välttämätön paha, muinaisreliikki tai verkkolevyn jatke. Oma verkkosivusto on koko Internetistä ainoa kiinteistö, jonka voi itse täysin hallita ja määritellä. On omissa käsissä käyttääkö mahdollisuuden strategian toteuttamiseen vai onko se vain epämääräinen digitaalinen dumppi. Verkkosivustostrategia varmistaa, että sivusto toteuttaa strategiaa ja päivitysinvestointi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Verkkosivustostrategia kuntoon?
Tee sivustosta strateginen myynnin työkalu
Kuvaus
Vie verkkosivusto valioluokkaan toteuttamalla strategia verkossa. Moderni B2B-asiakashankinta vaatii verkkosivustolta valtavasti – itsenäisen ostaminen aikakaudella pitää löytyä oikeat asiat, oikeassa järjestyksessä, oikeassa hetkessä.
Koostumus
ostopolut
asiakkaat
tavoitteet
sisältökonsepti
CTA:t
Positio
Lopputulos
Verkkosivustostrategia, jonka toteuttaminen vähintään tuplaa verkkosivustoinvestoinnin ROI:n.
Strategia sanana kääntää katseet kaukaisuuteen – se on jotain tulevaisuudessa tapahtuvaa huomisen hahmottelua. Strategian tarkoitus on olla reittiohjeet, miten tavoitteet toteutetaan ja miten navigoidaan tästä hetkestä parempaan tulevaisuuteen. Reittiohjeita täytyy tarkastella tasaisin väliajoin varmistaakseen, että suunta on oikea.
Strategiakontekstissa reittiohjeet on laadittu vuosiksi eteenpäin ja niitä on tarkasteltu kerran vuodessa. Tämä ajattelumalli joutaa kierrätykseen, sillä modernissa ajassa strategiakauden pitää olla kuukausia eikä vuosia. Nyt ei puhuta hetkellisistä oikuista kuten taantumasta, vaan valtavista voimista, jotka muovaavat tulevaisuutta.
Miksi strategiakaudet lyhenevät?
Ihmisen historiaa voidaan jakaa monella tavalla. Alla on ihmiskunnan merkittävät muutokset, johon olemme menestyksekkäästi adaptoituneet.
Metsästys ja keräilykausi: kesto noin 2 miljoonaa vuotta
Viljan viljely ja maatalouskausi: kesto noin 12 000 vuotta
Teollistuminen ja teknologinen kehitys: kesto noin 230 vuotta
Internet ja digitalisaatio: kesto noin 30 vuotta
Tekoäly ja konvergoivat teknologiat: kesto ?? vuotta
Nopeasti vilkaistuna näkyy, miten merkittävien ajanjaksojen kesto lyhenee eksponentiaalisesti – muutoksiin sopeutumiseen on aina vähemmän aikaa.
Miten tämä liittyy strategiaan? Hypermakrotaso vaikuttaa merkittävästi kaikkeen tekemiseen. Jos maailma ei muutu, strategiaa ei tarvitse muuttaa. Taktisia korjauksia voi tehdä matkan varrella, mutta isossa kuvassa huominen on ennustettava ja tiedetään miten kannattaa toimia. Murroskohdat, uuteen paradigmaan sopeutuminen, ovat kriittisiä ja niissä on kyettävä adaptoitumaan.
Nyt elämme seuraavan murroskohdan kynnyksellä ja olemme siirtymässä/siirtyneet tekoälyn ja konvergoivien teknologioiden aikakaudelle. Tekoäly on muutosten keskiössä, mutta se saa merkittävää kiihdytysvoimaa muista läpimurtoteknologioista kuten kvanttitietokoneista, robotiikasta sekä nano-, akku- ja sensoriteknologiasta.
Murroskohdissa strategiakausien täytyy lyhentyä, koska pelisäännöt kirjoitetaan uusiksi. Strategiaa ei voi suunnata vuosien päähän, vaan sen on oltava lyhyempi ja joustavampi, jotta voi reagoida muutoksiin.
Tarkista strategiakausi ja – sykli
“Strategy is a deliberate search for a plan of action that will develop a business’s competitive advantage and compound it.”
Näin legendaarinen Bruce D. Henderson (Boston Consulting Groupin perustaja) määritteli strategian uraauurtavassa artikkelissa “The Origins of Strategy” (HBR, 1989).
Henderson vertaa liiketoimintastrategiaa ekologian/biologian selviytymisstrategioihin. Strategian tarkoitus on löytää toteutettavissa oleva kilpailuetu, jolla pärjää muita vastaan.
Hendersonin strategisen kilpailun peruselementit:
Ymmärrä kilpailu kokonaisuutena: tunnista, miten kilpailijat, asiakkaat, raha, ihmiset ja resurssit vuorovaikuttavat keskenään.
Ennusta strategisten siirtojen vaikutukset: käytä ymmärrystäsi arvioidaksesi, miten tietty toimenpide muuttaa kilpailun dynamiikkaa.
Sitoudu resursseihin pitkäjänteisesti: ole valmis kohdentamaan resursseja uusiin tarkoituksiin, vaikka hyötyjen saaminen viivästyisi.
Arvioi riskit ja tuotot: ennakoi riskit ja mahdolliset hyödyt tarpeeksi tarkasti, jotta voit perustella resurssien sitouttamisen.
Ole valmis toimimaan: osoita halukkuutta ryhtyä toimenpiteisiin strategian mukaisesti.
Nämä peruselementit ovat edelleen toimivia ja tärkeitä. Kun niitä tarkastelee tämän hetken tekoälymurroksen kautta, on helppo ymmärtää, miksi strategiakausi ei voi olla kovin pitkä.
Ymmärrä kilpailu kokonaisuutena: Markkina on jatkuvasti muuttuva järjestelmä. Nyt kun maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan, kaikki komponentitkin muuttuvat jatkuvasti. Teknologian ja kilpailun ymmärtäminen on vaikeaa ja analyysit ovat vanhentuneet jo julkaisuhetkellä.
Kaiken kukkuraksi ihmiset eivät enää ole ainoat päätöksentekijät, vaan AI tulee Ihmisten rinnalle auttamaan / tekemään päätöksiä. Vuorovaikutusten verkon kompleksisuus kasvaa koko ajan.
Ennusta strategisten siirtojen vaikutukset: Strategisten siirtojen vaikutusten ennustaminen vaikeutuu, jossei ole kokonaiskuvaa. Vuosien päähän ulottuvat ennustukset ovat mahdottomia saada edes sinnepäin oikein. Kilpailudynamiikka on jatkuvassa turbulenssissa ja on pakko tyytyä lyhytaikaiseen arvaamiseen.
Sitoudu resursseihin pitkäjänteisesti: Resurssien käytön arviointi on vaikeaa jo pelkästään kohtien 1 ja 2 aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Ja mitä pitkäjänteisyys tarkoittaa? Vuodet voidaan suosiolla unohtaa, mutta onko kvartaali jo pitkäjänteisyyttä? Resurssien allokointia täytyy jatkuvasti tarkastella ja on löydyttävä valmius nopeastikin vaihtaa suuntaa.
AI-ajassa on suurempikin haaste: emme edes tiedä, mitä kaikkia resursseja tarvitsemme. Minkälaista osaamista tarvitsemme organisaatioon? Mitä titteleitä tarvitaan tulevaisuudessa?
Arvioi riskit ja tuotot: Pitkä aikajänne mahdollistaa korkeita riskejä ja tuottoja. Lyhyessä tarkastelussa riskien ja tuottojen arviointi helpottuu, kun ei tarvitse ekstrapoloida vuosien päähän. Mutta riskejä on pakko hajauttaa ja yhden ison riskin sijaan pitää ottaa monta yhtäaikaista vaihtoehtoa.
Täytyy myös hyväksyä, että hyvin alkanut tuotto voi milloin tahansa loppua ja muuttua keskinkertaiseksi tai huonoksi markkinatilanteen muuttuessa.
Ole valmis toimimaan: Ole valmis toimimaan on ainoa peruselementti, mikä ei ole muuttunut. Toiminnan frekvenssi on aivan jotain muuta mitä Henderson kuvitteli sen olevan, mutta strategisia päätöksiä ja toimia tarvitaan paljon ja usein.
Ennen olemme voineet tehdä strategisia päätöksiä vuosien horisontilla, jopa vuosikymmenten perspektiivillä, mutta nyt joudumme tekemään valinnat kuukausien päähän. Tänään on oikea hetki kriittisesti tarkastella onko strategiakausi kunnossa, mikä on strategiaa ja peilata sitä Hendersonin peruselementtien kautta. Uskon, että valtaosassa yrityksissä joudutaan tekemään strategisiamuutoksia ja lyhentämään tarkastelusykliä.
PS.
Nyt saattaa herätä kysymys, mihin tämä kehitys on oikein menossa ja kuinka nopeatempoiseksi strateginen päätöksenteko voi mennä – siten että se on vielä strategista eikä taktista tai jopa ad hoc -toimintaa.
Ihmisten kyky toimia lyhyellä tähtäimellä strategisesti on kieltämättä rajallinen, mutta koneella ei tällaisia rajoitteita ole. Kone voi ottaa vastaan rajattomasti informaatiota, prosessoida ja analysoida taukoamatta. Se voi tuottaa aidosti strategisia päätöksiä ja implementoida ne välittömästi ja jatkuvasti: tuore tieto, markkinan muutokset, kilpailijoiden keinot, resurssien rajoitukset ja ihmisten impulsiivisuus ovat kaikki käsiteltävissä. Me ei olla täällä vielä, mutta tähän ei myöskään ole pitkä matka – paljon lyhyempi kuin mitä (haluamme) uskoa.
Saavutettavuuden tavoite on, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkosivuja ja mobiilisovelluksia mahdollisimman helposti.
Saavutettavuutta toteutetaan
teknisesti, loogisella ja virheettömällä lähdekoodilla,
näkymien helppokäyttöisyydellä, kuten helposti hahmotettavalla navigaatiolla sekä selkeästi erottuvilla elementeillä,
sekä ymmärrettävällä sisällöllä, eli teksti on helppolukuista ja fiksusti jäsenneltyä.
Saavutettavuus on jotain, mistä jokainen internetin käyttäjä hyötyy. Se ei ole siis vain pienten käyttäjäryhmien asia, vaan helppoa käytettävyyttä kaikissa olosuhteissa.
Totta kai saavutettavuus on erityisen tärkeää käyttäjille, jotka ovat näkörajoitteisia ja nojaavat verkkosivustojen tai sovellusten käytössä ruudunlukijoihin, mutta on myös monia muun kaltaisia rajoitteita, esimerkiksi lukihäiriötä tai hiiren käyttöön liittyvää käsivammaa.
On myös tilannesidonnaisia rajoitteita, kuten ikänäköä, tai kirkkaan päivänvalon himmentämää mobiiliruutua.
Yleisen arvion mukaan 20-30 % ihmisistä tarvitsee saavutettavuutta jollain tavalla, mutta voidaan myös sanoa, että jokainen meistä kaipaa sitä jossain vaiheessa.
Miten saavutettavuus vahvistaa yrityksen brändiä ja tukee asiakashankintaa
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia.
Näille vaatimuksille on olemassa eurooppalainen standardi, joka nojaa WCAG-ohjeistukseen (Web Content Accessibility Guidelines). Se jaottelee verkkosivustot hyvään A-tasoon, jota suurin osa ammattimaisesti toteutetuista sivustoista lähtökohtaisesti noudattaa, sekä tiukempaa saavutettavuutta edellyttäviin AA- ja AAA-tasoihin.
Jos et edusta julkista sektoria tai sen kanssa työskentelevää yritystä, saatat kysyä tässä kohtaa, että miksi saavutettavuudella olisi minun yritykselleni nyt sitten väliä?
Kysymyksen voisi kääntää niin päin, että miksi et haluaisi esittää palvelutarjontaasi mahdollisimman selkeällä sisällöllä ja mahdollisimman helppokäyttöisellä verkkosivustolla?
Ne verkon käyttäjät, joilla ei ole mitään rajoitteita, hyötyvät ymmärrettävyydestä, käytettävyydestä, teknisestä toimivuudesta aivan yhtä lailla saavutettavuutta enemmän tarvitsevien rinnalla.
Saavutettavuus kulkee käsi kädessä erinomaisen käyttökokemuksen kanssa.
Asiaa voi lähestyä myös yrityksen arvojen ja sitä kautta brändin vinkkelistä. Saavutettavuus on ESG-vastuullisuusajattelun (Environmental, Social, Governance) ytimessä. Panostamalla saavutettavuuteen, teet paitsi tuote- ja palveluvalikoimasi selaamisesta vaivatonta, osoitat myös inklusiivisuutta, yhteiskuntavastuuta ja empatiaa.
Voit ajatella asiaa myös pragmaattisemmin rahan kautta: onko sinulla varaa sivuuttaa ostajat, joilla on lukihäiriö tai aistirajoite? Vai olisiko viisaampaa ja arvojesi mukaista liiketoimintaa palvella yrityksesi verkkosivustolla aivan kaikkia, kaikissa tilanteissa?
Miten saavutettavia verkkosivustoja tehdään ja ylläpidetään
Tekniikka ja lähdekoodi
Saavutettavuuden toteutuminen verkkosivustolla ei ole vain design-asia, vaan ehkäpä hieman yllättäen, myös julkaisualustallakin voi olla vaikutusta.
WordPress on Suomen yleisin verkkosivustojen julkaisualusta ja heillä on jopa ihan oma saavutettavuustiimikin. Tänä päivänä WordPressin ydinlohkot ovat saavutettavuuden osalta hyvällä tasolla.
Samaa ei välttämättä voi sanoa pienemmistä toimijoista ja esimerkiksi vähemmän teknistä kontrollia tarjoavista no code -julkaisualustoista, kuten Wix tai Squarespace. Saavutettavuus on toki kautta linjan parantunut verkossa, alustasta riippumatta, mutta mitä vähemmän käsin muokkaamisen mahdollisuuksia julkaisualusta tarjoaa, sitä hankalampi myös ennakoimattomia saavutettavuusongelmia on ratkaista.
Tämän pohjalta voisikin antaa suosituksen organisaatiolle, joille saavutettavuus on erityisen tärkeää: valitse verkkosivuston julkaisualustaksi toimivaksi testattu CMS, jota myös sivuston toteuttava toimisto voi helposti muokata. Turvallisia valintoja tässä suhteessa ovat esimerkiksi WordPress ja HubSpot CMS.
Miten julkaisualusta sitten käytännössä vaikuttaa saavutettavuuteen? Kysymys tiivistyy sivuston lähdekoodiin ja sen muokattavuuteen. Verkkosivuston HTML-merkkaus sisältää paitsi tyylien osalta sen, kuinka helppolukuisilta ja -käyttöisiltä asiat ruudulla näyttävät, myös ohjeet ruudunlukijoille.
HTML antaa semanttisen merkityksen sivun elementeille, kertoen esimerkiksi mikä painike tai checkbox on. Jos tämä merkkaus on pielessä, ovat kaikki lähdekoodin tulkintayrityksen tuhoon tuomittuja.
Saavutettavuuden suunnittelu
Ihanteellisesti saavutettavuus tiedostetaan läpi sivuston tilaavan organisaation sekä sen toteuttavan tiimin. Saavutettavuus ei ole vain tekniikan velvollisuus toteuttaa, vaan se lähtee johtamisesta, ottaen mukaan niin myynnin, designin kuin markkinoinninkin.
Saavutettavuuteen kuuluvat visuaalisuus, viestintä, käyttäjäpolut, käytettävyys ja niin edelleen, mutta se ei rajoitu vain näihin. Riittävän resursoinnin lisäksi kaikkien on myös sitouduttava tekemään asioita yhteisellä tavalla.
Oikein toteutettuna saavutettavuutta ryhdytään rakentamaan jo sivuston suunnitteluvaiheessa. Tekniikka on mukana sivuelementtien ja lohkojen suunnittelussa. Näin ei toteutusvaiheessa ajeta miinaan, joka pakottaa palaamaan takaisin aiempiin työvaiheisiin, kasvattaen kustannuksia ja venyttäen aikataulua.
Saavutettavuus on huomioitava myös koko sivuston elinkaaren ajan. Ei riitä, että kaikki on kunnossa julkaisussa ja vielä viikko sen jälkeen, vaan myös sivuston päivittämisen tulee tapahtua yhteisesti sovittua linjaa noudattaen, uusista toiminnallisuuksista uusiin sisältöihin kaikissa eri formaateissa.
Myös tiimi voi vaihtua niin asiakkaan kuin sivustotoimittajankin päädyssä. Laadun ja käytettävyyden varmistamiseksi onkin hyvä tehdä parin vuoden välein saavutettavuus-audit, vähintään verkkosivuston pääsivuille.
Tsekataanko designin tila?
Käytettävyys ja käyttökokemus keskiöön
Kuvaus
Vuosien varrella verkkosivusto väistämättä vaurioituu: vahingossa tai standardien muuttumisen takia. Heuristinen design audit arvioi käytettävyyttä ja asiakaskokemusta, sekä visuaalisuuden ja brändin yhtenäisyyttä.
Koostumus
käyttökokemus
käytettävyys
saavutettavuus
design
käyttäjä
Lopputulos
Kirjallinen raportti löydöksistä ja priorisoidut parannusehdotukset.
Hinta
2 000 €
Starttipalaveri + audit + tulokset ja toimenpiteet + yhteinen läpikäynti
Verkkosivuja selataan tyypillisesti vauhdilla ja yleisvaikutelmaa hakien, ylös alas skrollaten ja sivulta toiselle hyppien. Katse kiinnittyy helpoimmin omaksuttaviin yksityiskohtiin, kuten otsikoihin, kuviin, ikoneihin ja painikkeisiin. Toisin sanoen sivuja selataan silmäillen.
Erään arvion mukaan 60 % kävijöistä viettää vähemmän aikaa kuin 15 sekuntia verkkosivustollasi.
Jotta tärkeimmät viestisi jäävät lukijan mieleen vauhdikkaimmissakin sivustovisiiteissä, on sivut suunniteltava tukemaan tätä silmäilevää lukutapaa. Mutta miten se käytännössä tehdään?
Tässä artikkelissa esittelemme esimerkkejä hyvästä ja huonosta tavasta luoda silmäiltävää sisältöä. Vaikka nämä ovat ensisijaisesti asioita, joita web designerit pyörittelevät, ovat esimerkit myös hyödyllisiä jokaiselle verkkosivuston sisältöjä tekevälle.
Silmäiltävyydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää verkkosivuston etusivulla ja muilla pääsivuilla, mutta myös esimerkiksi laskeutumissivuilla ja jopa pidemmässä sisällössä, kuten blogiartikkeleissa.
Parempi käyttökokemus tarkoittaa sitä, että sivusto tekee paremmin tehtävänsä, eli tuottaa konversioita, liidejä, vakuuttaa, rakentaa hakukonenäkyvyyttä ja niin edelleen.
Sivun rakenne
✅ Looginen ja tuttu sisällön rakenne: aloita tärkeimmästä ja syvennä sisältöä sisällön edetessä. Jaa asiakokonaisuus selkeisiin osiin ja sijoita ne omiin erottuviin lohkoihinsa. Ennakoi sivun elementeillä ja niiden järjestyksellä sitä, miten ihmiset ovat verkkosivustoja tottuneet käyttämään.
⛔ Sekavasti tai nurinkurisesti järjestetyssä sisällössä tärkeimmät pointtisi hukkuvat massaan. Totutusta poikkeava sisällön järjestys ja navigaatiorakenne vaativat käyttäjältä erillistä perehtymistä ja siten hajottavat huomiota.
Visuaalinen hierarkia
✅ Sisällön omaksumista helpottaa selkeä ja johdonmukainen visuaalinen hierarkia, jossa sivun elementit ovat tasapainossa eivätkä kilpaile liikaa keskenään ruudulla. Hierarkia osia ovat elementtien koko, väri, kontrasti, keskinäinen etäisyys, tyhjä tila ja toisto.
⛔ Epäjohdonmukainen Asettelu: jos sivun elementit, kuten otsikot, listat ja kuvat, eivät noudata johdonmukaista asettelua, sisällöstä tulee sekava.
Selkeät Call-to-Action -painikkeet
Voit testata kuinka tärkeimmät Call-to-Action -painikkeesi erottuvat tekemällä sivustasi mustavalkoisen, tai siristämällä silmiäsi.
✅ Painike-elementti itsessään on keino erottaa sivulla linkki, jota käyttäjän halutaan klikkaavan. Painikkeiden värityksen ja copyn tulee olla johdonmukaisia. Painikkeiden sijoittelussa ja lukumäärässä tähdätään tasapainoon. Mikä on se tärkein asia, jonka haluat käyttäjän tekevän sivua katseltuaan?
⛔ Painikkeiden tai muiden selkeiden Call-to-Actioneiden puuttuminen konversioon tähtäävällä sivustolla on ilmeinen ongelma. Yhtä lailla se on ongelma, jos ruudulta löytyy vaikkapa 12 erilaista painiketta, linkkiä tai ohjausta erilaisiin aktivointeihin. Jos Call-to-Action ei enää kiinnitä katsetta, se ei tee tehtäväänsä.
Otsikot ja väliotsikot
✅ Käytä erottuvia ja kuvaavia otsikoita, jotka ohjaavat lukijaa ja kertovat sisällön pääkohdista. Jaa teksti selkeästi erottuviin osioihin väliotsikoilla, jotka helpottavat nopeaa silmäilyä ja tiedonhakua. Parhaiden käytäntöjen mukainen otsikko on 60-80 merkkiä pitkä.
⛔ Liian yleiset tai epämääräiset otsikot eivät auta lukijaa ymmärtämään sisällön kontekstia. Väliotsikoiden puute vaikeuttaa etenkin pidemmässä sisällössä lukijaa nopeasti paikantamaan sitä itselleen tärkeintä osuutta asiasta.
Lihavointi ja korostus
✅ Tärkeiden tietojen korostaminen lihavoinnilla tai kursivoinnilla auttaa lukijoita poimimaan avainasiat nopeasti.
⛔ Liiallinen Korostus: Kun kaikki on korostettua, mikään ei erottu. Liiallinen lihavointi tai kursivointi voi olla häiritsevää.
Tekstikappaleen pituus ja rajaus
✅ Lyhyet Kappaleet: Pidä kappaleet lyhyinä ja ytimekkäinä, jotta teksti on helpommin silmäiltävissä. Tyypillisesti on hyvä käsitellä vain yhtä asiaa samassa kappaleessa. Jos sivulauseesi alkaa rönsytä, tee sitä oma kappale.
⛔ Pitkät Tekstimassat: Suuret tekstialueet ilman välitystä tai rakenne-elementtejä ovat vaikeita silmäillä ja ymmärtää. Yritys sanoa aivan kaikki yhdessä virkkeessä johtaa lukijan uupumiseen tai tekstiä ei lueta ensinkään.
Kuvitus ja muut visuaaliset elementit
✅ Visuaaliset Apuvälineet: Kuvat, kaaviot ja infografiikat voivat tehokkaasti tiivistää tietoa ja tehdä sisällöstä houkuttelevampaa.
⛔ Puuttuva Visuaalinen Hierarkia: Ilman selkeää hierarkiaa tärkeät asiat sekoittuvat vähemmän tärkeisiin, mikä vaikeuttaa tiedon löytämistä.
Interaktiiviset ja dynaamiset elementit
✅ Hiiren kohdistimeen visuaalisesti reagoivat linkit ja elementit auttavat tunnistamaan mistä kohtaa sivua pääsee navigoimaan eteenpäin tai suorittamaan jonkin toiminnon.
⛔ Joka nurkasta heiluva ja vilkkuva sivu on enemmän kaoottinen ja huomiota hajoittava kuin silmäiltävä ja aktivoiva.
Liikkuva kuva
✅ Oikeassa kohdassa tarjoiltu video voi kertoa asioita, joita still-kuvalla ja tekstillä on vaikeaa havainnollistaa. Videon liikkuva kuva itsessään on tehokas katseenvangitsija.
⛔ Kaikki eivät halua pysähtyä katsomaan video-sisältöä. Myös äänen puuttuminen oletusasetuksena luo omat rajoituksensa. Sivun hero-elementissä video-tausta on erityisen haastava tekstin luettavuuden ja saavutettavuuden kannalta.
Varmistetaanko, että kaikki on kunnossa?
Käytettävyys ja käyttökokemus keskiöön
Kuvaus
Vuosien varrella verkkosivusto väistämättä vaurioituu: vahingossa tai standardien muuttumisen takia. Heuristinen design audit arvioi käytettävyyttä ja asiakaskokemusta, sekä visuaalisuuden ja brändin yhtenäisyyttä.
Koostumus
käyttökokemus
käytettävyys
saavutettavuus
design
käyttäjä
Lopputulos
Kirjallinen raportti löydöksistä ja priorisoidut parannusehdotukset.
Hinta
2 000 €
Starttipalaveri + audit + tulokset ja toimenpiteet + yhteinen läpikäynti
Verkkosivuston jatkokehityksen aikana keskitytään usein toisenlaisiin asioihin kuin sivuston julkaisussa.
Ensimmäiseen verkkosivustoversioon on tuotu paljon muutoksia väistyvältä sivustolta mutta myös ihka uutta. Jatkokehityksessä painopiste on sivuston parantamisessa ja optimoinnissa sen jälkeen, kun ensimmäinen versio on jo julkaistu ja käytössä.
Sivuston käytettävyyden ja visuaalisuuden jatkokehitys on eri asia kuin markkinointisivuston ylläpidolta odotettu jatkuva sisällöntuotanto. Sisällöntuotannon “jatkokehitys” keskittyy siihen, että mitä kaikkia eri asioita sivustolla tulee viestiä, mitä puuttuu ja mistä pitäisi kirjoittaa entistä paremmin.
Käyttäjäkokemus rakentuu sivuston teknisten ja design-valintojen pohjalta. Vaikka sivustouudistuksessa tehdään paljon näiden asioiden parantamiseksi, tyypillisesti listalle jää tekemistä. Ja ennen kaikkea, käyttäjätottumukset ja tarpeet muuttuvat ajan kuluessa, ja sivuston on muututtava tässä mukana.
Verkkosivuston jatkokehitys on tärkeää sen elinkaaren ja tehokkuuden kannalta. Sivustoa ylläpitävän yrityksen markkinointipäättäjän on hyvä olla aktiivisesti mukana tässä prosessissa ja tehdä tiivistä yhteistyötä sivustotoimittajan kanssa. Listaamme tässä artikkelissa vinkkejä myös tähän.
Jatkuvan parantamisen filosofia
Verkkosivuston julkaisuun tuleva ensimmäinen versio rakentuu sen hetkiselle käsitykselle ja nopeimmillaan tätä käsitystä voi joutua tarkastelemaan jo viikkojen kuluttua julkaisusta.
Viimeistään seuraavien kuukausien aikana verkkosivustoa on hyvä alkaa jatkokehittää. Kaksi vuotta sitten tehdyt päätökset heijastelevat erittäin todennäköisesti jo mennyttä maailmaa.
Verkkosivustosta saadaan useimmissa tapauksissa kattavaa todellisen maailman käyttäjäpalautetta vasta kun se on julkaistu, ja siten on luonnollista, että jotkin asiat nousevat kehityslistalle vasta julkaisun jälkeen, kun sivustolla on vierailtu jo satoja tai tuhansia kertoja. Tässä apuna on niin analytiikka kuin suora käyttäjäpalaute.
Myös asiakas itse sivustoa ylläpitäessään saattaa tulla toisiin aatoksiin jostakin ominaisuudesta tai yksityikohdasta, sitä pidempään katseltuaan tai käytettyään. Myös uusia kehitysideoita syntyy sivuston ylläpidon arjessa.
Yhteistyö sivustotoimittajan kanssa
Osaava sivustotoimittaja tarjoaa jo sivustoprojektin tarjousvaiheessa mallia sivuston koko elinkaarelle, eli miten sivustosta pidetään huolta julkaisun jälkeen.
Teknisen tuen lisäksi asiakkaalla on hyvä erillinen yhteyshenkilö, asiakasvastaava, jonka kanssa pallotella ja priorisoida jatkokehityksen asioita. Tässä säännöllinen, esimerkiksi kuukausittainen tapaaminen voi olla hyvä tapa kehittää sivustoa aktiivisesti.
Asiakkaan omien toiveiden lisäksi myös pätevällä sivustotoimittajalla on menetelmiä ja asiantuntemusta, jonka pohjalta ehdottaa seuraavia kehityskohteita. Ne voivat olla yksittäisiä kehitysajatuksia, tai systemaattisempaa tekemistä, kuten sivuston toimivuuden monitorointia, design- tai saavutettavuus-auditointia.
Mobiilioptimointi
Kun verkkosivustoa käytetään julkaisun jälkeen, alkaa oppeja kertyä ja sitä kautta mobiili-UI:nkin käytettävyyteen löytyy ehkä hyvin perusteltuja parannuskohteita.
Tämä on luonnollisesti sitä tärkeämpää, mitä suurempi osa liikenteestä tulee mobiililaitteilta. Mobiiliruutu luo usein ihan omia käytettävyys- ja käyttöliittymäpulmia. Tyypillisiä esimerkkejä tästä ovat päänavigaatioon, sivuston sisäiseen hakuun ja tuotekatalogin selailuun ja rajaukseen liittyvät käytettävyyskysymykset.
Toiminnallisuuksien ja käytettävyyden rinnalla on huomioitava myös sivuston nopeus, joka korostuu yleensä huonompien yhteyksien mobiilikäytössä. Jos sivustolle tuodaan uusia mediatiedostoja tai latausta hidastavia toiminnallisuuksia, näille muutoksille etsitään tasapainoa jatkokehityksen puitteissa.
Saavutettavuus
Verkkosivuston tulee olla saavutettava kaikille käyttäjille, mukaan lukien erityistarpeiset käyttäjät. B2B-markkinointisivuston ei lähtökohtaisesti tarvitse täyttää AA-tason saavutettavuuskriteerejä – paitsi esimerkiksi, jos yritys toimittaa palveluita julkiselle sektorille.
Saavutettavuuteen, eli selkeään esitystapaan ja sivustorakenteeseen tähtääminen palvelee kuitenkin kaikkia käyttäjiä. Parin vuoden ikäinen verkkosivusto voi sisällöllisesti olla jo epäyhtenäinen, etenkin jos sivuston sisällön ylläpitäjiä on useita.
Tämä on kehityskulku, joka tapahtuu usein huomaamatta. Tähän ratkaisuna voi olla esimerkiksi saavutettavuus-auditointi.
Visuaalisessa suunnittelussa on myös jatkokehityksen aikana hyvä huomioida, että miten saavutettavuus on tehty mahdolliseksi. Myös saavutettavuuden parhaat käytännöt voivat myös muuttua vuosien varrella, samoin kuin teknologiat. Jos sekä julkaisualusta että selain ovat päivittyneet, onko sivusto edelleen saavutettava?
Tässä on joitakin toimenpiteitä, jotka yleensä tehdään tai on parempi tehdä jatkokehityksen vaiheessa.
Käytettävyystestaus ja -analyysi
Kun sivusto on ollut jonkin aikaa käytössä, sen käytettävyyttä voidaan testata ja analysoida perustuen todelliseen käyttäjädataan tai keräämällä laadullista palautetta sivuston käyttäjiltä.
Käyttäytymisen analysoinnin voi aloittaa matalalla kynnyksellä ottamalla käyttöön työkalun, esimerkkinä Hotjar, jolla voidaan luoda ja tarkastella tallenteita verkkosivustoistunnoista.
Perusteellisempaa, käyttöskenaarioihin perustuvaa käyttäjätestausta sivuston käyttäjien kohderyhmästä hankittujen testihenkilöiden kanssa on hyvä toteuttaa ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi web-suunnitteluun ja käytettävyyteen erikoistunut designer osaa auttaa käyttäjätestauksen suunnittelussa ja läpiviennissä.
Analytiikan syväanalyysi
Mitkä sivut tai elementit toimivat hyvin ja missä on parannettavaa?
Analytiikan syväanalyysi luo läpivalaisee ja luo ymmärrystä, että mistä kanavista kävijät sivustolle tulevat, pääsevätkö he haluttuun konversioon, ovatko jotkin tärkeät sivut täysin hylättyinä ja niin edelleen. Analyysi tuottaa tietoa myös siitä, että miksi näin ei tapahdu.
A/B-testaus
Testataan erilaisia sivuversioita todellisten käyttäjien kanssa nähdäkseen, mikä toimii parhaiten. A/B-testauksessa on tärkeää hyödyntää designerin osaamista. Testattavia muutoksia tulee olla yksi kerrallaan.
B2B-kontekstissa, jos sivuston kävijämäärät ovat alhaisia, A/B-testauksen tulee olla enemmän laadullista, eli testataan eri versioita esimerkiksi käyttäjätutkimuksen muodossa. Myös tähän useimmiten designerilta löytyy näkemystä ja tekemisen mallia.
Saavutettavuuden parantaminen
Kun sivusto on jo julkaistu, saattaa ilmetä saavutettavuusongelmia, joita ei alun perin havaittu. Viimeistään sivustolla ajan saatossa tehdyt sisältömuutokset sekä teknologian päivittyminen luovat perusteita saavutettavuuden arvioinnille.
Tekninen optimointi
Latautuuko sivusto nopeasti ja reagoiko se heti käyttäjän toimintaan? Pysyykö sen asettelu vakaana latautumisen aikana, jotta vältytään ärsyttäviltä virheklikkauksilta, linkkien siirtyessä yhtäkkiä sivulla?
Entä kuinka paljon sivustolle kertyy rikkinäisiä linkkejä, kun sisältöjä muokataan ja vanhoja sivuja arkistoidaan? Ovatko hakukoneiden kannalta tärkeimpien sivujen metatiedot kunnossa?
Nämä ovat sivuston käytettävyyden kannalta kriittisen tärkeitä kysymyksiä, joihin on hyvä olla jokin säännöllisen seurannan ja korjaamisen malli. Sivustolle voidaan tehdä myös aika ajoin kattavampi tekninen auditointi.
Sisällön päivitys
Sisältöä voidaan tuottaa perustuen siihen, mitä on opittu sivuston julkaisun jälkeen. Mutta aivan yhtä lailla sisällölle voi olla jo priorisoitu aihelistaus, esimerkisi sivustoprojektin aikana tehdyn avainsanatutkimuksen pohjalta.
Uusien tarpeiden myötä voi tulla tarvetta myös uusille sisältölohkoille ja toiminnallisuuksille. Sisällön rakenne muuttuu harvemmin jatkokehityksen aikana, mutta esimerkiksi jotain navigaation optimointia voidaan tehdä.
Sisällön kehittämisessä mennään asiakashankinta edellä, eikä se ole ensisijaisesti UX-kysymys, mutta uudet sisältö ja sivu-tyypit vaativat yleensä myös designia.
Vinkkejä markkinointipäättäjälle yhteistyöstä sivustotoimittajan kanssa
Kommunikointi
Varmista, että yhteydenpito toimittajan kanssa on avointa ja säännöllistä. Millä alustalla tai kanavalla viestitään: sähköposti, Slack vai kenties Trellon tai Basecampin kaltainen alusta, jossa asiat ovat yhteisesti luettavissa, myös myöhemmin, ehkäpä jopa kuukausien päästä.
Tiedätkö missä asioissa lähestyä ketäkin toimittajan puolelta? Sivuston bugittaminen on teknisen tuen asiaa, mutta isommat jatkokehityksen muutokset on hyvä käydä läpi esimerkiksi asiakasvastaavan kanssa.
Priorisointi & budjetointi
Keskustele toimittajan kanssa siitä, mitkä jatkokehitystoimenpiteet ovat kiireellisimpiä ja tuottavat eniten arvoa. Jatkokehitys vaatii lisärahoitusta, joten ole avoin budjettihaasteista ja keskustele niistä toimittajan kanssa.
Työn määrä ja budjetit ovat todella tapauskohtaista, on vaikea antaa yleisiä euromääriä, haarukka on sadoista euroista tuhansiin. Parhaat painotukset ja mittaluokka löytyy yhteisen priorisoinnin kautta.
Näin saada selkoa siitä, että mitä pitää tapahtua nopeammalla aikataululla. Tämän pohjalta sivustotoimittaja voi tarjoata pari vaihtoehtoa, jotka ovat budjetillisesti eri haarukoissa ja asiakas voi tehdä valintaa tämän pohjalta.
Laadukkaan kumppanitoimiston intressi ei ole lypsää rahaa asiakkaalta jokaisen työn osalta, vaan halutaan hyödyntää jo tehtyjä ratkaisuja, ja verrataan satsauksia saavutettaviin hyötyihin. Esimerkiksi, ei vedetäkään koko päänavigaatiota uusiksi, vaan päivitetään vain sen visuaalinen tyyli.
Koulutus ja ohjeiden dokumentointi
Varmista, että tiimisi osaa käyttää sivustoa ja ymmärtää sen uudet ominaisuudet. Varmista, että kaikki muutokset ja päivitykset dokumentoidaan asianmukaisesti.
Mitä enemmän jatkokehitystä tehdään yhteisesti sovitun pohjalta, sitä vähemmän käytettävyys, käyttökokemus ja brändin yhdenmukaisuus hajoaa.
Tarkistetaanko desigin tila?
Käytettävyys ja käyttökokemus keskiöön
Kuvaus
Vuosien varrella verkkosivusto väistämättä vaurioituu: vahingossa tai standardien muuttumisen takia. Heuristinen design audit arvioi käytettävyyttä ja asiakaskokemusta, sekä visuaalisuuden ja brändin yhtenäisyyttä.
Koostumus
käyttökokemus
käytettävyys
saavutettavuus
design
käyttäjä
Lopputulos
Kirjallinen raportti löydöksistä ja priorisoidut parannusehdotukset.
Hinta
2 000 €
Starttipalaveri + audit + tulokset ja toimenpiteet + yhteinen läpikäynti
1. Miksi verkkosivustouudistus on yritykselle niin tärkeä?
Jokaisen yrityksen ja sen ylimmän johdon tulisi ymmärtää, millainen heidän asiakashankinnan mallinsa on.
Verkkosivuston uudistus on se hetki, jolloin viimeistään tulisi tarkastella ja mahdollisesti myös päivittää tätä mallia sekä verkkosivuston roolia asiakashankinnassa.
Tärkeimmät kysymykset ovat: ketkä ovat parhaita asiakkaitasi ja miten he ostavat? Tämän perusteella pyritään määrittämään verkkosivuston rooli parhaiden asiakkaiden ostoprosessissa.
Esimerkiksi, onko verkkosivusto liiketoiminnan kannalta niin kriittisessä roolissa, että parhaiden asiakkaiden ostaminen tapahtuu suoraan sivustolla? Vai keskittyykö sivusto enemmän markkinointiin ja konversiona on esimerkiksi yhteydenotto myyntiin?
Kun verkkosivustouudistusta suunnitellaan, nämä ovat liiketoiminnan näkökulmasta niitä ydinasioita, joiden pohjalta sivustoa lähdetään toteuttamaan. Ilman tätä ymmärrystä verkkosivuston uudistus lähtee jo alkumetreillä arvailun puolelle.
2. Miten yrityksen operatiiviset ja strategiset tavoitteet vaikuttavat verkkosivuston uudistamiseen?
Yrityksen strategiset tavoitteet vaikuttavat merkittävällä tavalla verkkosivustouudistukseen.
Usein uudistuksen käynnistää yrityksen strategian päivittäminen. Usein tähän liittyy myös yrityksen brändin päivittäminen. Päivittyneen brändi-identiteetin esittelyssä verkkosivusto yleensä se ensimmäinen ja tärkein kanava, johon brändi ja visuaalinen identiteetti jalkautetaan.
Toinen sivustouudistusta ohjaava strateginen tekijä on nykyisiä ja uusia asiakkaita eli sivuston käyttäjiä koskevan ymmärryksen päivittäminen. Tarkennetaanko asiakashankinnan mallia nykyisten segmenttien osalta, vai tavoitellaanko kokonaan uusia?
Kansainvälisesti toimivan yrityksen verkkosivustosta on yleensä useita kieliversioita, ja usein, vaikkakaan ei aina, verkkosivuston rooli vaihtelee maittain, liiketoiminnan ja markkinatilanteen mukaan. Jos yrityksen markkinaosuus on Suomen 60 %, mutta Saksassa vain 2%, on se huomioitava verkkosivuston uudistuksessa.
Operatiivisia tavoitteita voi olla esimerkiksi kiireisen markkinointiviestinnän tiimin arjen sujuvoittaminen. Verkkosivuston julkaisualustan helppokäyttöisyyttä ja päivitettävyyttä priorisoimalla luodaan edellytyksiä sille, että markkinointi saa enemmän aikaan samalla työajalla ja tekijät ovat tyytyväisempiä.
3. Kuinka usein yrityksen pitäisi uudistaa verkkosivustonsa?
Verkkosivuston uudistamisen sykli riippuu yrityksen erityispiirteistä, mutta tyypillisesti B2B-yritysten verkkosivuston elinkaari on 3–5 vuotta, jos liiketoiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Merkittävien strategisten muutosten myötä myös verkkosivuston uudistamista on harkittava pikimmiten, koska strategia tulee tehdä näkyväksi.
On syytä muistaa, että isompien sivustouudistusten välissä verkkosivustoa tulee jatkuvasti kehittää, etenkin jos asiakashankinnan malli edellyttää jatkuvaa satsausta markkinointiin, esimerkiksi sisällön osalta, tai jos kilpailutilanne on kova.
Markkina ei myöskään koskaan pysy paikallaan. Siksi esimerkiksi jatkuva position hiominen sivustolla tulisi olla osa uudistusten välistä aikaa.
4. Mikä on suurin virhe, jonka yritykset tekevät, kun kyseessä on verkkosivustouudistus?
Suurin virhe tai ainakin riski, on se, että yrityksen ylin johto ja toimitusjohtaja eivät ole perehtyneet verkkosivuston rooliin yrityksen liiketoiminnassa ja erityisesti asiakashankinnassa suhteessa eri markkinoihin ja kohderyhmiin.
Tällöin verkkosivustouudistus käynnistetään ajattelematta asiaa sen syvällisemmin tai se nähdään esimerkiksi vain visuaalisena brändin kirkastamisena. Tämäkin on toki tärkeää, mutta ei useimmiten palvele liiketoimintaa parhaalla tavalla.
Jos yrityksen johto ei ole mukana määrittelemässä sivustouudistukseen suuntaa osana asiakashankintaa, vaan jättää sen pelkästään markkinoinnin mietittäväksi, seuraa tästä se, että olennaisia asioita ei ole otettu huomioon tai ne ovat lähteneet väärään suuntaan.
5. Miten toimitusjohtajan osallistuminen verkkosivustouudistukseen voi vaikuttaa projektin onnistumiseen?
Toimitusjohtajan osallistuminen on tae sille, että verkkosivusto toteuttaa määriteltyä liiketoiminnan ja asiakashankinnan strategiaa, ja että nämä ovat keskenään linjassa. Tällöin verkkosivustostrategia palvelee yrityksen liiketoimintaan niin kuin on ajateltu.
Lisäksi toimitusjohtajan osallistuminen antaa signaalin verkkosivuston tärkeydestä. Välillä markkinointi jää sivustouudistuksen kanssa aika yksin. Sen sijaan sen pitäisi olla ponnistus, johon muu yritys myös osallistuu ja jota tuetaan, ja erityisesti johdon tulisi näyttää tässä esimerkkiä.
6. Millaisessa roolissa toimitusjohtajan kannattaisi olla osana verkkosivustouudistusta?
Tämä riippuu siitä, miten iso yritys on kyseessä ja mikä verkkosivuston rooli on osana yrityksen liiketoimintaa. Tärkeintä on, että toimitusjohtaja ymmärtää oman läsnäolonsa tarpeellisuuden ja osaa sen perusteella tehdä päätöksiä verkkosivustouudistuksen osalta.
Esimerkiksi, jos kyseessä on satoja miljoonia euroja vaihtava yritys, jossa verkkosivuston on lähinnä näyttelyhuone, eikä sillä ole isoa roolia asiakashankinnassa, niin toimitusjohtajankaan ei tarvitse olla tiiviimmin sivuston suunnittelussa mukana.
Mutta jos verkkosivuston merkitys on yrityksen liiketoiminnalle kriittinen, esimerkiksi tuotevetoisessa kasvuyhtiössä, niin toimitusjohtajan tulisi olla jopa viikoittain varmistamassa, että verkkosivusto rakentuu oikeaan suuntaan.
Toimitusjohtajan tulee olla myös perillä siitä, että markkinoinnilla on kaikki olennainen tieto ja kyky toteuttaa verkkosivustouudistus.
7. Mikä on tärkein viesti, jonka toimitusjohtajan pitäisi ymmärtää verkkosivustouudistuksen merkityksestä yritykselle?
Toimitusjohtaja on vastuussa yrityksen kilpailukyvystä, ja verkkosivusto on lähes poikkeuksetta se tärkein B2B-yrityksen kosketuspiste asiakkaille ja eri sidosryhmille, työnhakijoista sijoittajiin.
Verkkosivusto vaikuttaa keskeisesti B2B-yrityksen kilpailukykyyn. Se on avainasemassa liiketoiminnan suunnasta ja ainutlaatuisuustekijöistä viestittäessä.
Toimitusjohtaja ei voi vain istua katsomossa, kun verkkosivustouudistus on käynnissä, vaan hänen on annettava siihen oma panoksensa ja asemoitava se osaksi liiketoiminnan kokonaisuutta sen sijaan, että kaikki tämä olisi pelkästään vain markkinointitiimin vastuulla.
Laitetaanko sivustoa uusiksi?
Tee sivustosta strateginen myynnin työkalu
Kuvaus
Vie verkkosivusto valioluokkaan toteuttamalla strategia verkossa. Moderni B2B-asiakashankinta vaatii verkkosivustolta valtavasti – itsenäisen ostaminen aikakaudella pitää löytyä oikeat asiat, oikeassa järjestyksessä, oikeassa hetkessä.
Koostumus
ostopolut
asiakkaat
tavoitteet
sisältökonsepti
CTA:t
Positio
Lopputulos
Verkkosivustostrategia, jonka toteuttaminen vähintään tuplaa verkkosivustoinvestoinnin ROI:n.
