Blogi

Korona-pandemian makro- ja mikrotrendit

Sanat Karl Filtness

Julkaistu 17.4.2020

Kategoriat

Miten kääntää kriisi liiketoiminnaksi

Koronavirus-pandemian myötä ajanlaskua voidaan ryhtyä merkitsemään uudella tavalla-: BC and AC, eli Before Corona ja After Corona. Pandemia on muuttanut ja tulee muuttamaan maailmaa ennennäkemättömällä tavalla. Sillä on ollut jo nyt isoja rakenteellisia vaikutuksia ja lähitulevaisuudessa niitä tullaan näkemään entistä enemmän.

Tässä bloggauksessa käsittelen eri näkökulmista minkälaisia vaikutuksia korona-kriisillä on, mutta myös millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa. Teksti on jaettu kolmeen osaan.

Bloggauksen ensimmäisessä osassa avaan kriisin vaikutuksia yhteiskuntaan neljän tulevaisuus-skenaarion kautta. Ensimmäisessä osassa käsitellään myös eksponentiaalisten teknologioiden vaikutusta muutokseen.

Blogin toisessa osassa pureudutaan mikrotason trendeihin, eli miten ihmisten ja yritysten käyttäytyminen muuttuu. Kuuden päätrendin kautta avataan lukuisia alatrendejä.

Kolmannessa osassa tarjoillaan malleja ja työkaluja miten mahdollisuuksiin voi tarttua sekä jatkoaskeleita miten liiketoimintaa voi lähteä kehittämään skenaarioiden ja trendien kautta tarkasteltuna.

Koronan jälkeisessä maailmassa pelimerkit jaetaan uusiksi ja markkinoilla tapahtuu uusjako. Vanhoilla opeilla jatkavat yritykset kutistuvat tai häviävät pois. Samanaikaisesti on niitä, jotka sopeuttavat toimintaansa ja valtaavat markkinaosuuksia. Tulemme näkemään myös paljon uusia yrityksiä, jotka hyödyntävät esiin nousevia mahdollisuuksia.

Halusitpa tai et, näissä trendeissä piilevät tulevaisuuden business-mahdollisuudet. Voit itse vaikuttaa siihen, että seuraatko kehitystä vierestä vai osallistutko aktiivisesti huomisen rakentamiseen.

OSA 1

Makro-trendit: miten yhteiskunta muuttuu

Koronaviruksen aiheuttaman taudin patoaminen on ollut valtava shokki taloudelle ja sen myötä yhteiskuntarakenteet tulevat muuttumaan makrotasolla. Tämä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jotta voi arvioida kuluttajakäyttäytymisen muutoksia, on ensin ymmärrettävä ylätasolla miten maailma muuttuu.

Koronakriisi on kiihdyttävä tekijä, mutta se ei ole ainut makrotason muutosten aiheuttaja. Yksi merkittävä tekijä on teknologinen kehitys. Teknologiset kehitysaskeleet itsessään eivät riitä aiheuttamaan makrotason muutoksia, mutta elämme nyt erityistä aikaa. Moni eksponentiaalinen teknologia on siirtymässä samanaikaisesti innovaatiovaiheesta soveltamisvaiheeseen: AI, Big Data, 3D-tulostaminen, lohkoketju, robotiikka, synteettinen biologia, lennokit, nanoteknologia, VR ja niin edelleen.

Eksponentiaalinen teknologia tarkoittaa sellaista teknologiaa, jonka edistyminen sekä kyvykkyydet nopeutuvat samalla, kun tuotanto- ja soveltamiskustannukset tippuvat eksponentiaalisella vauhdilla. Eli Mooren laki toteutuu kaikissa teknologioissa. Tämä mahdollistaa sen, että edistysaskeleet siirtyvät teorioista ja tutkimuspapereista ihmisten arkeen.

Tämä on jo itsessään suuri mahdollisuus, mutta varsinainen muutos tapahtuu vasta, kun teknologiat konvergoituvat. Esimerkiksi AI, 3D-tulostaminen, nanoteknologia ja synteettinen biologia yhdessä mahdollistavat ihmisten elinten luomisen laboratoriossa. Tämän kaupalliseen hyödyntämiseen menee tietysti vielä hetki, mutta tämä on esimerkki siitä miten teknologiat yhdessä luovat uusia mahdollisuuksia. Tämä yhteensulautuminen on paraikaa käynnissä ja kiihtyy seuraavan vuosikymmenen aikana. Ilmiö tulee muovaamaan maailmaa ennennäkemättömällä tavalla.

Yhteiskunnallisella tasolla eksponentiaalisilla teknologioilla on iso merkitys, mutta myös pandemia ja siihen liittyvät ilmiöt tulevat muokkaamaan yhteiskuntaa. Länsimaissa olemme eläneet jo pitkään globaalissa taloudessa, mutta nykyinen malli tulee nyt muuttumaan. Kukaan ei tiedä varmasti minkälainen yhteiskunnan transformaatio tulee olemaan, mutta näkemystä voi hakea johtavilta tulevaisuuden tutkijoilta, kuten Yuval Noah Hararilta tai tutkimuslaitoksilta, kuten Zukunfts Institutilta. Jokainen taho on tehnyt hieman omanlaisen tulkinnan ja luonut ilmiötä havainnollistaakseen akseliston, jonka kautta lähestyä asiaa.

Kuva: Zukunfts Institut, johon lisätty Hararin määritelmät punaisella.

Harari arvioi asioita akseleilla:
Nationalistinen isolaatio / Globaali solidaarisuus ja
Totalitäärinen seuranta / Kansalaisten valtuuttaminen. (Kuvassa punaisella tekstillä)

Zukunfts Institut määrittelee akselistonsa käsitteillä:
Lokaali / Globaali, eli irrallinen tai yhdistetty maailma ja
Suhteet pessimismin/optimismin näkökulmasta.

Akseleista syntyvä nelikenttä luo neljä erilaista tulevaisuuden skenaariota:

Skenaario 1. Eristäytyminen: kaikki kaikkia vastaan

Skenaario 2. Rakenteet kaatuvat: pysyvä kriisitila

Skenaario 3. Neo-heimot: yksityisyyden kuplaan vetäytyminen

Skenaario 4. Mukautuminen: sitkeä, periksiantamaton yhteiskunta

Skenaario 1. Eristäytyminen: kaikki kaikkia vastaan

Yhteiskunta vetäytyy kuoreensa ja kansakunnat siirtyvät ajattelemaan vain omaa etua. Eristäytyminen ja kansainväliset liikkumisrajoitukset ovat normi. Terveysdatan jakamisesta tulee velvoite. Globaali kaupankäynti tyrehtyy ja vain välttämätön jaetaan maiden kesken.

Turvallisuus nousee keskiöön.
De-urbanisaatio: maaseudun merkitys kasvaa entisajan loistoon.
Pöpöpelko on jatkuvasti läsnä ja uutta pandemiaa pelätään kuin ruttoa (pun intended).
Tuotanto siirtyy kaukomaista lähelle kotimaata.
Kodin jatkeet, kuten kahvilat ja jaetut työtilat, häviävät.
Ravintolakulttuuri on murentunut ja ruokaa myydään pääasiallisesti kotiin noudettavaksi.
Sosiaaliset suhteet rakentuvat verkossa, fyysisen kanssakäymisen sijaan.
Valtiovalta seuraa kansalaisten toimia ja terveystietoja digitaalisten välineiden kautta.
Kerätty dataa myydään ja käytetään muun muassa poliittisiin ja kaupallisiin tarkoituksiin.

Skenaario 2. Rakenteet kaatuvat: pysyvä kriisitila

Virus on kaatanut globaalin yhteiskunnan, eikä vanhalla polulla voi enää jatkaa. Nationalistiset intressit ovat rapauttaneet luottamuksen maailmanlaajuiseen yhteistyöhön. Jatkuva pandemian pelko johtaa jyrkkiin toimenpiteisiin jokaisen paikallisen epidemian kohdalla. Nykyinen vakaus on mahdottomuus.

Kansainväliset suhteet perustuvat ensisijaisesti aggressioon.
Autoritääriset johtajat luottavat neo-nationalistiseen ideologiaan.
Huoltovarmuus sekä paikalliset sisämarkkinat ja tuotanto ovat yhteiskunnan tärkeimpiä prioriteetteja.
Globaaleilla markkinoilla operoidaan vain pakosta täydentämään paikallisia markkinoita.
Big datan merkitys kasvaa räjähdysmäisesti, kun kaikki pyritään analysoimaan ja ennustamaan.
AI:n kehitys ottaa harppauksia, jotta voidaan simuloida kriisejä ja analysoida ihmisten käyttäytymistä eri tilanteissa.
Kyberrikollisuus kasvaa, sillä data on valtaa ja tästä pyritään hyötymään.
Yksityisyydensuoja laskee, sillä valtionjohdon pitää tietää mitä kansalaiset tekevät ja minkälainen heidän terveytensä on.

Skenaario 3. Neo-heimot: yksityisyyden kuplaan vetäytyminen

Kosmopoliitit vetäytyvät kotiinsa ja globaalin yhteiskunnan merkitys pienenee. Paikallisuus on päivän sana. Me-henki on tärkeää ja pienet paikalliset yhteisöt kasvavat sekä merkitykseltään, että lukumäärällisesti. Kestävä kehitys on trendi, mutta tarkastelukulma on paikallisuus.

Usko kansainvälisiin instituutioihin romahtaa. Tilalle nousevat paikalliset heimot, joihin luotetaan.
Kansalaiset näyttävät omalla esimerkillä, miten asioita tehdään.
Naapuriapua arvostetaan – heikoista pidetään hyvää huolta ja tarvikkeita jaetaan sekä vaihdetaan.
Muuttoliike on kääntynyt kaupungista maalle.
Paikallistuotteiden menekki kasvaa alati ja vaihdantatalous kukoistaa.
Kiertotalous rakentuu paikallisten autonomisten ekosysteemien ympärillä.
Työ muuttuu pysyvästi joustavaksi: etätyö ja digitaaliset välineet mahdollistavat monimuotoisen työnteon yhä laajemmin.
Matkustamista vältetään ja turismi suuntautuu lähitienoille.
Massatapahtumia ei ole, mutta virtuaaliset vastineet ovat tulleet tilalle.

Skenaario 4. Mukautuminen: sitkeä, periksiantamaton yhteiskunta

Maailma toipuu, oppii kriisistä ja lähentyy yhteisen kokemuksen kautta. Syntyy kollektiivinen ymmärrys, että tulevaisuuden kriisit vältetään sekä ratkaistaan ainoastaan yhteistyöllä ja avoimuudella. Kytevät trendit, kuten me-henki, glokalisaatio, post-kasvu ja post-individualismi, muuttuvat valtavirta-ajatteluksi.

Paikalliset markkinat kukoistavat ja läheltä halutaan ostaa aina kun on mahdollista.
Massa- ja kertakäyttökulutus siirtyvät kohti tasapainoisempia ja terveempiä kulutustottumuksia.
Terveyden merkitys on kasvanut ja siitä ollaan tietoisempia myös kollektiivisella tasolla.
Julkinen sektori panostaa uudella tavalla ja kokonaisvaltaisemmin terveyden edistämiseen: terveyspalveluiden lisäksi myös asumisen ja ympäristön osalta.
Julkisella sektorilla valta on siirtynyt valtakunnan tasolta paikalliseksi: kaupungit ja kunnat ovat tärkeitä.
Big datan sekä AI:n avulla hyödynnetään terveysdataa, jota ihmiset jakavat vapaaehtoisesti/anonyymisti. Tiedon avulla ennakoidaan laajempia vaikutuksia ja miten estää tulevien pandemioiden puhkeamista.

Nämä ovat mahdollisia skenaarioita ja todennäköisesti mikään näistä ei toteudu juuri sellaisenaan, ainakaan globaalissa mittakaavassa. Alueellisia eroja syntyy varmasti, ja ne perustuvat vallitsevaan kulttuurilliseen ja poliittiseen ilmapiiriin. On esimerkiksi hyvin epätodennäköistä, että Pohjoismaat ajautuisivat totalitääriseen suuntaan.

Vaikka skenaariot eivät ole absoluuttisia totuuksia, niistä nousee selkeitä teemoja, jotka tulevat muuttamaan tapaamme lähestyä maailmaa ja tätä kautta kuluttajakäyttäytymistä. Nämä trendit tulevat näkymään hyvin nopeasti arjessamme.

Bloggauksen toisessa osassa pureudutaan niihin.

OSA 2

Mikro-trendit: miten kuluttajakäyttäyminen muuttuu

Pandemia muovaa yhteiskuntien päätöksentekoa ja yleistä arvomaailmaa. Tämä johtaa siihen, että ihmisten ja yritysten käyttäytyminen muuttuu. Bloggauksen toisessa osassa käydään läpi kuusi eri mikrotrendiä. Trendit on kategorisoitu ylätason mukaan ja niiden alla on erilaisia trendiin liittyviä ilmentymiä. Ne voivat olla toimialaan tai trendin soveltamiseen liittyviä.

Mikro-trendit on jaettu seuraavasti:

Lähes kaikkia mikro-trendejä leimaa yksi megatrendi: digitaalisuus. Käsitteet kuten digiloikka, disruptio ja digitaalinen transformaatio ovat olleet jo pitkään osa päättäjien puheita. Korona-kriisi on kuitenkin muuttanut tilannetta nopeasti – loikan sijaan pitää ottaa harppauksia.

Digitaalisuuteen liittyy läheisesti toinen trendi, joka on pandemian synnyttämä: siirrymme matalan kosketuksen ekonomiaan (low-touch economy). Kaikki toimet pitää katsoa uuden linssin kautta: miten minimoida ihmiskontakti. Tämä ei tarkoita sitä, että emme saisi enää kokoontua yhteen muiden ihmisten kanssa, mutta kasvotusten tapahtuvan toiminnan pitää olla kriittisesti tarkasteltuna välttämätöntä ja arvoa tuottavaa.

Osa COVID-19 liittyvistä toimenpiteistä on pakollisia, jotta mahdollisimman moni meistä selviää hengissä. Osassa muutoksissa piilee mahdollisuuksia ja uuden liiketoiminnan potentiaalia. Tarttumalla näihin, muuttamalla nykyistä toimintaa tai luomalla täysin uutta, saa valtavaa kilpailuetua. Onpa tausta mikä tahansa, nyt on se hetki, jolloin pitää aloittaa suunnittelu- ja kehitystyö.

Seuraavassa kuvatut trendit tarjoavat mahdollisuuksia. Osaan voin tarttua sellaisenaan ja aloittaa uutta liiketoiminnan niiden pohjalta. Toisten kohdalla voi pysähtyä miettimään, että miten nykyistä toimintaa voi muuttaa vastaamaan lähitulevaisuuden tarpeita.

Jokaisen trendin alle on lisätty muutamia ajatuksia siitä, että miten niitä voi hyödyntää. Jokainen meistä peilaa niitä omaan maailmankatsomukseensa, nähden mahdollisuudet eri tavoin. Tärkeintä on sisäistää, että markkina jaetaan uusiksi ja nopeimmat sekä joustavimmat ovat suurimpia voittajia.

1. Paikallisuuden merkitys kasvaa

Kriisin keskellä kaikki haluava takaisin kotiin ja katseet siirtyvät horisontista takaisin lähipiiriin. Ruoho ei aina olekaan vihreämpää aidan toisella puolella. Paikallisuuden merkitys kasvaa entisajan loistoon, mutta modernilla vivahteella.

Yhtäkkiä huoltovarmuuden ja lähituotannon merkitys on kasvanut yhdeksi tärkeimmäksi teemaksi. Ensimmäisenä varmistetaan strategisesti tärkeät alat, kuten lääkkeet ja lääketieteeseen liittyvät tarvikkeet. Miten yhteiskunta on tässä kriisissä selviytynyt, kun rajat on laitettu kiinni. Entä jos tulevaisuuden pandemia rampauttaa myös tavaraliikenteen?

Valmistava teollisuus

Tuleviin kriiseihin varaudutaan siirtämällä tuotantoa takaisin kotimaahan ja samalla hyväksytään kasvaneista valmistuskustannuksista seuraava tavaroiden hintojen nousu. Kuluttajat arvostavat entistä enemmän kotimaista tuotantoa.

Nykyinen globaali just-in-time -tuotantomalli muuttuu ja tavaravirtoja ei optimoida niin tiukasti. Paikalliset varastot ja säilytystilat suurenevat ja toimitusketju muuttuu. Menneillä olevassa kriisissä iso määrä lomautuksista ja tuotannon supistuksista ovat johtuneet siitä, että komponentteja ei saada ja sen takia tuotanto tyrehtyy, vaikka kysyntää olisikin markkinoilla.

Ruuan tuotanto

Kotimaisen ruoantuotannon arvostus nousee ja halu saada paikallista ruokaa kasvaa. Maatalous kokee renessanssin ja tuotantoa tehostetaan. Tämä lisää alan kiinnostavuutta ja uusien toimijoiden määrää. Maaseudun elinvoima paranee, kun ihmiset muuttavat pois kaupungeista tarttuakseen tähän mahdollisuuteen ja paetakseen tulevia epidemioita. Myös teollinen jatkojalostus vahvistuu ja kuluttajat ostavat paikallisesti valmistettuja elintarvikkeita enemmän ja haluavat monimuotoisempia vaihtoehtoja.

Vähittäis- ja päivittäistavarakaupat

Kaupat lisäävät varastojaan, jotta tavaraa riittää myös poikkeustilanteissa. Vähittäiskauppasektorilla tämä johtaa siihen, että tavaraa jää yli. Se myydään alennettuun hintaan ja samalla perustetaan enemmän outletteja ja popup-myymälöitä. Paikallisten pienkäsityöläisten artesaanituotteiden menekki kasvaa ja markkinoilla on mahdollisuuksia, jos jakelukanavat ovat kunnossa.

Matkailu ja luonto

Luonnon arvostus nousee ja sen säilyttämisen eteen tehdään töitä. Vihreät arvot, kestävä kehitys ja kiertotalous nousevat merkittäviksi arvoiksi. Entisestä kilpailuedusta ja erottautumistekijästä tulee välttämättömyys.

Matkustaminen ja lomailu siirtyvät lähialueille, sillä ulkomaanmatkailu tulee vaatimaan entistä enemmän aikaa. Pikaiset pitkät viikonloput hankaloituvat, jos takaisin tullessa edellytetään karanteeniaikoja. Kotimaan matkailussa yhdistetään loma ja etätyö yhdeksi kokemukseksi ja arjen irtiotoksi.

Yhteisöllisyys ja kotoilu

Ihmiset haluavat auttaa toisiaan paikallisella tasolla ja eri asioiden ympärillä syntyy uusia yhteisöjä. Yhteisöön pidetään yhteyttä eri digitaalisten työkalujen avulla ja näin kasvatetaan yhteisön yhteishenkeä. Nextdoor-tyyppiset palvelut yleistyvät laajasti.

Ihmiset ovat koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi viettäneet nyt ennätysmäärän aikaa kotona. Kriisin jälkeen moni kokee vimmaista tarvetta lähteä pois kotoa, mutta pian tämä tasoittuu. Kotona ollessa on huomattu, että siellä on paljon mielekästä tekemistä ja perheen kanssa vietetty yhteinen aika on arvokasta. Kotiin panostetaan, kotityöt kuten kokkailu, sisustaminen ja remontointi ovat uusia harrastuksia. Kotoa on löytynyt erilaisia tapoja harrastaa.

Älykokkailu on nyt jo mahdollisuus ja vastaavanlaisia mikro-trendejä lymyää kodin joka huoneessa.

Miten hyödyntää:

Miten lisätä paikallista kulmaa omaan liiketoimintaan?
Miten kehittää kotimaista tuotantoa, jakelua ja myyntiä. Miten vahvistaa paikallista tuotantoekosysteemiä?
Miten edistää yhteisöllisyyttä paikallisella tasolla ja rakentaa vahvasti sitoutuneita heimoja?
Miten voidaan kustannustehokkaasti pystyttää väliaikaisia tai pieniä myymälöitä? Miten saada pienellä panoksella asiakasvirtoja?
Miten tuoda vihreät arvot yrityksen strategian ytimeen? Miten vivuttaa niitä hyödyksi?

2. Kaupankäynnin murros

Kaupankäynti hyppäsi kerralla digitaaliseksi ja myöhäiset käyttöönottajat ovat joutuneet tekemään nopeita korjausliikkeitä. Verkkokauppa ei ole enää kiva lisä vaan välttämättömyys, vaikka palvelisikin vain paikallismarkkinoita. Ruoan verkkokauppa muuttui hetkessä kaikkien käyttämäksi ratkaisuksi.

Sisältöjen merkitys nousee uudelle tasolle: yhtä aikaa tarvitaan entistä yksinkertaisempaa ja monimutkaisempaa sisältöä. Miten kertoa tuotteesta niin selkeästi ja ymmärrettäväksi, että ihmiset pystyvät hetkessä arvioimaan tuotteen sopivuuden itselleen. Samalla pitää tarjota syvällistä tietoa tuotteen kaikista ominaisuuksista, materiaaleista, valmistusketjusta ja niin edelleen. Kuvat, videot, 3D-mallinnukset, sovitusmahdollisuudet, ääninäytteet, virtuaaliset esittelyt – kaikkien näiden pitää olla timanttisessa kunnossa. Ilman kattavia sisältöjä etsitään toinen kauppa.

Verkkokaupan seuraava sukupolvi

Monikanavaista verkkokauppaa on rakennettu jo vuosia, mutta nyt tulee uusien tuulien aika. Fyysisen ja digitaalisen kaupankäynnin yhdistäminen on pakollinen paha. Verkkokaupoista on puuttunut paljon fyysisen kaupan piirteitä ja niitä halutaan lisää. Ostokokemus on ollut yksinäinen ja sosiaalisuus on tarkoittanut lähinnä ihmisten jättämiä tuotearvioita. Aasiassa on tätä ongelmaa taklattu muun mussa tuottajien/valmistajien livestriimien avulla, eli tuotteen taakse on päässyt kurkistamaan samanaikaisesti muiden asiakkaiden kanssa.

Keskitettyjen ostospaikkojen suosion laskiessa kauppa siirtyy yhä vahvemmin verkkoon. Miten luoda verkossa asiakkaille sama tunnelma kuin ostoskeskuksessa muiden ihmisten kanssa? Verkkokaupan virtuaaliset elämykset ja sosiaaliset elementit mahdollistaisivat sen, että ihmiset tulisivat hengailemaan digitaaliseen ostoskeskukseen, hypistelemään tuotteita, vaihdellen kuulumisia ja rakentaen ihmissuhteita.

Direct to Consumer (D2C)

Tämä trendi on jo tuottanut monta menestynyttä yritystä ja tulee entisestään vahvistumaan. Välikäsien brändiarvo laskee ja ihmiset uskaltavat ostaa suoraan valmistajalta, edullisempaan hintaan tietenkin. Tukkureiden ja kauppojen osto-osastot sanelevat liiankin autoritäärisesti menestymisen ehtoja ja tämä voidaan D2C:n avulla kiertää.

Jakelu ja tavarantoimitus

Kaupankäynnin murros vauhdittaa jakeluratkaisuja, sillä kuluttajat kaipaavat erilaisia tapoja saada tuotteet haltuunsa ajasta ja paikasta riippumatta. Yrityksille tämä on mahdollisuus, sillä kysyntää on ja tähän voi erikoistua tai hyödyntää trendiä erottautumistekijänä. Ravintolat joutuivat korona-kriisin myötä suoraan myrskyn silmään ja heidän pääjakelukanavansa kuoli yhdessä yössä. Ravintolat, joilla on digitaaliset jakelukanavat kunnossa, oma tai kolmannen osapuolen, ottavat pienempää iskua. Tulevaisuudessa tämä on elinehto.

Jakeluratkaisut, kuten dropshipping, jossa myydään tuotteita, mutta niitä ei pidetä omassa varastossa, kasvavat. Tämä pienentää markkinoille tulon kynnystä ja antaa kokeilun mahdollisuuksia. Ylipäänsä verkkokaupan varaston ulkoistaminen kasvattaa suosiota.

Kauppiaiden pitää oppia tekemään yhteistyötä. Samaan osoitteeseen tai kortteliin tulevat lähetykset kannattaa niputtaa yhdeksi lähetykseksi. Tämä hyödyntää sekä yrityksiä, että asiakasta.

Tekoäly tarjoaa omat jakelumahdollisuudet. Sen sijaan, että ihminen hoitaa jakelun, AI- avusteiset autonomiset yksiköt voisivat tehdä distribuution. Tämä kulkee nyt nimellä A-commerce. Kuvittele Postin pakettiautomaatti pyörillä tai pizzakuski-lennokki, joka tulee kotiisi tai työpaikallesi. Jos ihmistä ei tarvita asiakaskokemuksen näkökulmasta, se voidaan automatisoida. Vaikka nämä kuulostavat villeiltä ja kaukaisilta ideoilta, tällaisia pilotteja on jo toteutettu.

Kuva: Domino’s.

Miten hyödyntää:

Miten tuoda digitaalisen kaupankäynnin elementtejä mukaan omaan toimintaan?
Mitä voit tehdä lisätäksesi verkkokaupan elämyksellisyyttä ja sosiaalisuutta?
Miten tuottaa innovatiivisia jakeluratkaisuja, jotka erottavat kilpailijoista?
Minkälaisia uusia tuotteita voit kehittää, jotka tukevat verkkokaupan trendejä?
Onko mahdollista tuoda uusia erilaisia sisältöratkaisuja myyntikanaviin?

3. Big Datan ja AI:n vallankumous

Big datasta on puhuttu vuosikymmenen ajan ja tekoäly on tehnyt tuloaan osaksi jokapäiväistä elämää viimeiset viisi vuotta, mutta Koronakriisi kiihdyttää tätäkin kehitystä. Mittavalla datalla ja analysoinnilla tämä kriisi oltaisiin voitu ennakoida paljon paremmin.

Predikatiivisella analyysillä näet tulevaisuuteen

Data on hajanaista ja sitä on lukuisissa eri lähteissä. Tehokkaammalla keruulla ja yhdistämällä datalähteet yhdeksi kokonaisuudeksi siitä saadaan arvokkaampaa. Kun tekoälyllä varustettu tietokone hoitaa analysoinnin, saadaan ulos paljon merkityksellisempää tietoa päätöksenteon tueksi.

Datan avulla on mahdollista tehdä ennusteita ja nähdä mihin maailma on menossa – tämä on kuin digitaalinen kristallipallo. Predikatiivisen eli ennustavan analyysin avulla voidaan ennustaa tulevia pandemioita, mutta ennen kaikkea sillä voidaan ennustaa ihmisten käyttäytymistä. Tämän COVID-19 kriisin aikana on jo luotu AI:n avulla ennusteita, miten tauti leviää ja miten karanteenit toimivat. Tämä tieto olisi ollut arvokasta heti kriisin alkumetreillä.

Terveys- ja hyvinvointitieto

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän datan analysointi on ollut 2000-luvun kasvava trendi, mutta pandemia nostaa tämä uudelle tasolle. Ihmiset eivät ole koskaan olleet näin kiinnostuneita terveydestään ja informaation halutaan olevan yhä monipuolisempaa. Henkilökohtaisten tietojen arkaluonteisuus on toistaiseksi estänyt datan laajempaa hyödyntämistä, mutta sen analysoinnista saatavat hyödyt tulevat ylittämään mahdolliset haitat.

Samaan aikaan fokus on laajentunut. Emme ole enää kiinnostuneita vain omasta terveydestä vaan haluamme, että muutkin ovat yhtä aktiivisia. Julkisella sektorilla on tarve ymmärtää paremmin kansalaisten terveydentilaa, jotta toimenpiteitä ja resursseja voidaan kohdentaa fiksusti. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa vaan se nimenomaan lievittää sitä.

Virtuaalikumppanien esiinmarssi

Data ja AI mahdollistavat myös parempaa palvelua. Digitaalisissa kanavissa voidaan tarjota laadukkaampia kokemuksia, jos palvelua tarjoaa sähköpostin, chatbotin ja tuotetietojen sijaan virtuaalikumppani.

Virtuaalinen kumppani tarkoittaa digitaalista ihmistä tai hahmoa, joka pystyy vuorovaikuttamaan luonnollisesti ihmisen kanssa. Se on Siri, Alexa ja Cortana digitaalisena hahmona, eli älykäs virtuaalinen kumppani, joka pystyy elehtimään ja ymmärtämään kontekstia. Se osaa neuvoa, tarjota informaatiota ja auttaa valintojen tekemisessä.

Samsung on esitellyt oman version virtuaalikumppanista nimeltä NEON. Työ on vielä kesken, mutta suunta on selkeä. Virtuaalinen kumppani ei sovi kaikille, mutta jos asiakkaat kaipaavat yhteyttä, sosiaalista elementtiä ja persoonallisuutta, tähän kannattaa paneutua.

Kuva: Samsung.

Miten hyödyntää:

Voitko tehostaa datan keruuta ja yhdistää se muualta saatavaan dataan ennusteiden tekemiseen?
Onko mahdollista löytää terveyden ja hyvinvoinnin parista oma kulma, jota hyödyntää?
Pystytkö luomaan arvokasta dataa keräävän ratkaisun, jota voit myydä eteenpäin?
Voitko parantaa asiakaskokemusta virtuaalisen kumppanin avulla?

4. Virtuaaliset kokemukset

Kun fyysisessä ympäristössä liikkumista on vahvasti rajoitettu, mahdollisuudet kokea elämyksiä ovat supistuneet merkittävästi. Urheiluseurat ja esiintyvät taiteilijat ovat joutuneet perumaan tapahtumia. Ihmiset joutuvat hakemaan nyt kokemukset muualta, kuten luonnosta ja digitaalisista kanavista.

Virtuaaliset kokemukset ovat tällä hetkellä rajallisia, sillä tähän ei ole laajasti panostettu. Tässä piilee samasta syystä suuri potentiaali. Pandemian jälkeisessä, matalan kosketuksen maailmassa on suurempi tilaus erilaisille virtuaalisille kokemuksille, joita toteutetaan erilaisilla teknologioilla. Virtual Reality eli VR on kuninkuusluokka, joka vaatii oheislaitteistoa, mutta Augmented Reality eli AR on nyt jo toteutettavissa älypuhelimien ja tietokoneiden avulla.

Fyysisten kokemusten veroisiksi

Tähän saakka virtuaalinen sisältö on painottunut viihdepuolelle ja tarkoituksena on ollut tuottaa lähinnä wow-hetkiä. Tavoite kuitenkin on, että virtuaaliset kokemukset nousisivat samanveroisiksi fyysisten elämysten rinnalle. Tämä tarkoittaa luonnollisesti itse kokemusta, mutta myös sen tuottamaan arvoa, jolloin siitä halutaan kertoa muillekin. Ihmiset jakavat toisille kokemuksiaan lomamatkoilta, rock-konserteista ja museovierailuista. Virtuaalisten elämysten pitää täyttää samaa statuksen osoittamishalua.

Matkustaminen

Kuten aiemmin todettiin, matkustaminen tulee suuntautumaan tulevaisuudessa enemmän lähialueille. Mutta tämä ei tarkoita, etteivätkö kaukomaiden ihmeet kiehtoisi edelleen ihmisiä.

Teollisen aikakauden teknologia, eli lentokoneet, pienensivät maailmaa, mutta digitaaliset ratkaisut tekevät mahdolliseksi mennä milloin vain, minne vain haluat, poistumatta kotoasi. Pääsymaksua voi pyytää, vaikkei turisti kulje pitkin ennalta määrättyä polkua.

Urheilu ja kulttuuri

Urheilu ja kulttuuri ovat poikkeuksellisin kovilla, sillä ne tuottavat arvoa vain, jos tapahtumia on mahdollista järjestää. Kriisin kestosta riippumatta tulemme todistamaan ennennäkemätöntä määrää konkursseja, toiminnan loppumisia ja ovien sulkeutumisia.

Samalla valkenee liiketoimintamallin hauraus: ilman tapahtumaa ei ole yleisöä eikä tuloja. Tämä avaa portin disruptiolle ja markkinan uusjaolle: miten järjestät tapahtuman ilman fyysistä tapahtumapaikkaa. Asiakkaiden kiinnostus ei ole hävinnyt, on vain luotava uusi tapa kuluttaa.

Opetus ja koulutus

Koronakriisi on vaatinut hurjaa sopeutumista perusopetukselta. Koululaitos on satoja vuosia vanha konsepti, joka on kestänyt aikaa. Tähän saakka uudet digitaaliset mallit ovat olleet lähinnä surullisia kokeiluja, etenkin jos verrataan monien muiden toimialojen kykyyn hyödyntää digitaalista teknologiaa. Korkeammilla opetusasteilla tilanne on ollut hieman parempi.

Uudessa tilanteessa ollaan kuitenkin havaittu, että opettamista on mahdollista järjestää digitaalisesti. Tämä on onnistunut, vaikka työkalut eivät ole tähän suunniteltuja ja osaamisen taso on riippuvainen opettajan omasta harrastuneisuudesta.

Opetuksen virtualisoinnilla on lukemattomia mahdollisuuksia. Normaaleissakin olosuhteissa tästä on paljon etua oppilaille, perheille ja kunnille. Lähiopetus ei ole häviämässä, mutta digitaalisilla työkaluilla sitä voi täydentää ja rikastaa.

Perhe ja yhteiskunnalliset tapahtumat

Moni joutuu nyt pohtimaan rippijuhlien, syntymäpäivien, ristiäisten, häiden tai hautajaisten järjestämistä ilman sosiaalista kontaktia. Uskonnolliset yhteisöt ja järjestöt joutuvat uuteen tilanteeseen, kun ihmisiä ei saa kutsua kokoontumaan yhteen. Vaalien järjestäminen tälläisessä tilanteessa on erittäin haastavaa.

Miten saadaan juhlan tuntua virtuaaliseen tapahtumaan? Miten sukulaiset voivat vaihtaa kuulumisia intiimisti ja luontevasti etä-kahvikupin äärellä? Perhejuhlat ovat meille usein niitä kaikkein haastavimpia tilaisuuksia ja uusien toimintamallien käyttöönotto on vaikeaa. Toisaalta, osa näkee tilanteessa jotain hyvääkin: appiukon välttely helpottuu ja tädin kiusalliset kysymykset “kaverin” löytämisestä vähenevät.

Virtuaaliset statussymbolit

Onneksi moni saa edelleen operoida Maslowin tarvehierarkian korkeimmilla rappusilla, toteuttaen itseään. Rakastamme statussymboleita, toiset enemmän kuin toiset. Hankimme autoja, vaatteita ja elämyksiä, joilla ilmennämme tätä. Kerromme arvoistamme ja teoistamme, jotka todistavat sitoutumistamme johonkin aatteeseen, kuten uskontoon, puoluekantaan, kasvisyöntiin ja crossfitiin.

Virtuaaliset statussymbolit eivät ole uusi asia digitaalisessa maailmassa: Habbohotelli on klassinen esimerkki ja peliteollisuus käyttää tätä kikkaa päivittäin. Symbolit ovat kuitenkin rajallisia ja sidottuja käytettävään alustaa. Siirryttäessä yhä enemmän digitaaliseen maailmaan omaa statusta halutaan ilmentää yhtä vapaasti ja selkeästi kuin fyysisessä todellisuudessa.

Miten hyödyntää:

Miten opetusta voi digitalisoida? Mitä muita tulevaisuuden ratkaisuja voisin kehittää opetuksen tarpeisiin?
Älä keskity teknologiaan. Mieti, miten voit tehdä digitaalisista kokemuksista fyysisten veroisia?
Miten lisätä statusarvoa virtuaalisiin kokemuksiin, jotta niistä halutaan kertoa muille?
Miten tuotat ennennäkemättömiä elämyksiä asiakkaillesi?
Miten ihminen voi kertoa itsestään ja arvostamistaan asioista alustasta riippumatta?

5. Kokonaisvaltainen hyvinvointi

Terveys ja hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä nyt ennätyksellisen paljon ja media on täynnä tähän liittyvää uutisointia. Tietoisuus on kasvanut niin paljon, että kohta se Pihtiputaan mummokin on biohakkeri. Ylipäätään, halu seurata itseään ja ympärillä olevia on kasvanut. Mutta kokonaisvaltainen hyvinvointi on paljon enemmän kuin vain unen tai sykevaihtovälin mittaamista.

Liikunta ja vapaa-aika

Liikuntaan liittyviä mittareita löytyy jo lähes joka kodista, alkeellisesta askelmittarista täyteen arsenaaliin kehoon liitettäviä lisäkkeitä. Dataa on mahdollista kerätä monesta anturista, mutta suurin haaste on sen yhteenkerääminen ja ristiinanalysointi.

Tällä hetkellä tiedon analysointi vaatii harrastuneisuutta ja purkkaviritysratkaisuja. Tarve yhtenäiselle alustalle kasvaa ja sitä kautta tämä trendi voimistuu entisestään. Tarttumalla tähän voi saada uusia asiakkaita helposti.

Mielenterveys

Sanaan mielenterveys liittyy vahva lataus, mutta se on hyvin laaja-alainen käsite. Yhdessä ääripäässä ovat vakavat mielenterveysongelmat, ja toisella laidalla itsensä kehittäminen, kuten mindfulness ja meditaatio. Tarve uusille digitaalisille ratkaisuille on joka tapauksessa kasvava, sillä digitaalisuus itsessään aiheuttaa monenlaisia ongelmia kuten syrjäytymistä, yksinäisyyttä, riittämättömyyden tunnetta ja stressiä.

Mieli on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin keskiössä. Tarvitaan lisää keinoja irtaantua vinhasti pyörivästä oravanpyörästä, omien tunnetilojen sanoittamisessa, miten johtaa itseään ja toisiaan, miten osoittaa muille kiitosta ja niin edelleen.

Jo ennen pandemian puhkeamista yksinäisyys oli kasvava kansantauti, vaikka näennäisesti sosiaalisuus on lisääntynyt. Eristys on tuonut tämän vielä korostuneemmin esille. Yksinäisyyden poistamiseen ja hoitamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, sillä tämä on kriittistä hyvinvoinnin näkökulmasta.

Ympäristö

Suomessa lähellä oleva ja puhdas luonto on itsestään selvä asia, mutta kaikkialla tilanne ei ole yhtä hyvä. Mahdollisuudet liikkua ulkoilmassa ovat tärkeitä, mutta ympäristö ei rajoitu pelkästään siihen, mitä näkyy ikkunoista. Kulutamme valtaosan ajastamme sisätiloissa.

Työpaikat, kaupat, liiketilat, julkiset rakennukset ja koti ovat meille elintärkeitä, mutta hyvinvoinnin kannalta niitä mietitään liian vähän. Käynnissä oleva kriisi on saanut meidät ajattelemaan niitä ihan uudella tavalla, etsiessämme hengityssuojaimia ja käsidesiä. Miten hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää erilaisilla ratkaisuilla kuten puhtaammalla ilmalla, pöpöttömillä pinnoilla, rentouttavilla äänillä tai mukavilla istuimilla?

Miten hyödyntää:

Miten voit lisätä ihmisten hyvinvointia kotona, työpaikalla ja liikkeissä?
Miten edesautat jaksamista ja mielenhyvinvointia?
Miten lisätä aitoa sosiaalisuutta?
Miten luot kilpailuetua panostamalla hyvinvointiin – liittyipä se terveyteen, liikkumiseen, mielenterveyteen tai ympäristöön?
Miten mittaat hyvinvointia?
Miten teet hoitotyötä etänä?

6. Työnteon murros

Korona-kriisi näyttää opettaneen, että ihmiset voivat sittenkin tehdä töitä kotoa käsin digitaalisten apuvälineiden avulla. WFH eli working from home on pysyvä muutos. Tämä on toki tietotyöläisten etuoikeus ja kaikki ammatit eivät taivu etätyöhön. Mutta tämä ei tarkoita, etteikö vielä laajempi digitalisointi olisi mahdollista, eikä se vähennä työnteon murrosta.

Yllämainitut trendit tulevat muuttamaan ihmisten käytöstä. Liikematkustaminen tulee vähentymään merkittävästi. Iso osa asioista voidaankin hoitaa etäyhteyksillä, matkustamisesta tulee ylimääräisiä kustannuksia, se on vihreiden arvojen vastaista ja se koetaan sisältävän terveysriskejä.

Toimistojen mudonmuutos

Toimistot, kuten nyt tiedämme, tulevat muuttumaan. Mikä on modernin toimiston funktio? Tarvitaanko niin paljon neliöitä, jos työntekijät ja asiakkaat eivät vietä siellä aikaa. Osa säästyneistä rahoista jaetaan työntekijöille, jotta he voivat rakentaa kotiinsa oman toimiston asianmukaisella teknologialla varustettuna.

Toisaalta nykyiset tiiviit pohjaratkaisut muuttuvat väljemmiksi, jotta saadaan lisää etäisyyttä toisiinsa. Työhuoneet tekevät paluun isojen jaettujen tilojen kustannuksella. Toimistojen yleisinfrastruktuuri tulee myös uusittavaksi: hissejä ohjataan puhella ja ovet aukeavat ilman kahvaan koskettamista. Siivouskustannukset kasvavat, yleiset pinnat ovat antibakteerisia ja UV-valolla puhdistetaan toimistoja joka yö.

Digitaaliset työkalut

Etätyö ja muualta kuin kustannuspaikalta toimiminen tulevat räjähtämään. Koronakriisin keskellä yli miljoona suomalaista työskentelee kotoa käsin ja puolet haluavat jatkaa tätä trendiä myös normaalin arjen koittaessa. Tämä on ollut mahdollista nykyisten työkalujen puitteissa, mutta suosion kasvaessa tulee tarve paremmille ja kehittyneemmille ratkaisuille.

Työn tekemisen työkalut ovat kuitenkin vain yksi ulottuvuus. Johtaminen, kulttuurin rakentaminen, me-hengen luonti, hyvinvoinnin tasapaino ynnä muut ovat kaikki olleet vähällä huomiolla digitaalisuuden näkökulmasta. Näitä asioita on liitetty vahvasti työpaikalla tapahtuvaan toimintaan. Miten järjestät tyky-päivät, jos kaikki ovat eri paikassa?

Johtamiseen liittyvät haasteet ovat suuria. Lähijohtaminen on standardi ja prosessit sekä käytännöt liittyvät fyysiseen läsnäoloon. Ilmiö ei ole uusi ja sitä on tehty onnistuneesti jo nyt, mutta mittakaava tulee olemaan lähitulevaisuudessa ihan eri luokkaa. Sähköposti-, Zoom- ja Slack-johtaminen eivät riitä, vaan tarvitaan täysin uutta ajattelua, jotta organisaatio pysyy tyytyväisenä ja tehokkaana.

Osaajat ja kehittymisen mahdollisuudet

Kun etätyöstä tulee yhä tavallisempaa, toiminta ei olekaan enää sidottu tiettyyn sijaintiin. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöitä voi rekrytoida muualtakin kuin toimiston paikkakunnalta. Talenttipooli voi kattaa helposti oman ja viereisetkin aikavyöhykkeet. Suomen osalta tämä tarkoittaa puolta koko Euroopasta ja etelän suuntaan voi katsoa aina Etelä-Afrikkaan saakka. Palkkaamisen kynnys madaltuu huomattavasti, kun työkalut ja käytännöt on jo optimoitu etätyöskentelylle. Samalla tämä avaa mahdollisuuksia palvella asiakkaita laajemmalla markkina-alueella.

Jatkuva kehittyminen on nyt jo monessa ammatissa välttämättömyys, sillä ammatillinen koulutus luo vasta pohjan työssä oppimiselle. Oppia voi nyt jo hakea erilaisilla välineillä ja kanavilla ympäri maailmaa, mutta opetuksen digitalisoituessa mahdollisuudet paraneva entisestään. Samalla yksittäiset ihmiset pystyvät järjestämään kursseja, mentorointia ja tiedonvaihtoa helpommin kuin koskaan. Erilaiset mentorointialustat yleistyvät ja osaaminen kehittyy entistä vauhdikkaammin.

Ammatillinen kehittyminen ja uudelleen kouluttautuminen ovat erityisen tärkeää heille, jotka menettävät työpaikkansa tämän kriisin seurauksena. Osa aloista, kuten matkailu- ja ravitsemusala, eivät tule olemaan entisellään ja osa työpaikoista katoaa kokonaan. Tarvitaan fiksuja ja nopeita tapoja kouluttautua uudelleen.

Valmiit yhteisöt voivat ottaa tiedon vaihtoon liittyviä ratkaisuja käyttöön ja tarjota jäsenille entistä paremman kokemuksen. Esimerkiksi Duolingo on partneroitunut Twitchin kanssa, järjestäen Twitchissä kielenopetusta. Maailma on jo täynnä foorumeita ja yhteisöjä, joten asiakaskunta on valmiina. Vain tekninen ratkaisu ja sisältö puuttuvat.

Automaatio vie työpaikat pysyvästi

Työ muuttuu myös robotiikan, automaation ja AI:n vuoksi. Manuaalisen työn tarve laskee, sillä koneet tulevat ottamaan haltuun kaikki työt, joihin ei tarvita ihmistä. Tässä ei ole mitään uutta ja asiasta on kirjoitettu laajasti. Tämä kehitys ottaa nyt nopeita harppauksia, sillä COVID-19 on paljastanut vallitsevan systeemin haurauden. Suuryhtiöt tulevat investoimaan automaatioon entistä voimakkaammin ja sitä kautta ratkaisut tulevat muidenkin saataville.

Ihmisiä tullaan edelleen tarvitsemaan, mutta monella alalla työnkuva tulee muuttuman. Voit kokeilla, onko oma työsi tulilinjalla tästä.

Miten hyödyntää:

Miten helpottaa joustavan työn tekemistä?
Miten luoda uusia käytäntöjä ja työkaluja etäjohtamiseen?
Miten varmistaa jatkuva kehittyminen ja pysyminen teknologian vauhdissa?
Löytyykö valmiita asiakaskeskittymiä, jotka ovat vailla palveluita?
Miten kehittää toimistoja vastaamaan uutta tarvetta?

Tässä on nyt kuvattu iso määrä erilaisia mahdollisuuksia, jotka kaipaavat toteuttajaansa. Todellisuudessa tämäkin on vain pintaraapaisu. Mikro-trendejä on vielä paljon enemmän. Jokainen tulkitsee näitä omasta perspektiivistä ja siksi mahdollisia ratkaisujakin on lähes rajattomasti.

Voit peilata trendejä oman yrityksen nykyisten palvelujen tai asiakkaiden kautta, voit nähdä uuden startupin mahdollisuudet, saatat kiinnostua uudesta osaamisalueesta, jota lähteä opiskelemaan. Jokaisella hahmottuu paljon ideoita ja visioita, miten mennä eteenpäin, mutta kuten sanotaan, ideat eivät ole minkään arvoisia.

Siksi keskitymme seuraavassa osassa siihen, miten ideasta tehdään jotakin arvokasta.

OSA 3

Kuinka muuttaa ideat uudeksi liiketoiminnaksi

Edellä olen kuvannut paljon trendejä ja skenaarioita. Seuraava askel on muuttaa mahdollisuudet innovaatioiksi ja liiketoiminnaksi. Näkökulmia on lähes rajattomasti ja jokainen lukija peilaa niitä oman maailmankuvan kautta. Yksi näkee miten nykyistä liiketoimintaa voi kehittää, toinen miten luoda uuden tuotteen, kolmas miten uudella teknologialla voi muuttaa maailmaa.

Urakkaa voi helpottaa erilaisten työkalujen ja mallien avulla. Ennen tuotekehitystoiminnan aloittamista kannattaa käyttää hieman aikaa omien hypoteesien ja ideoiden arvioimiseen. Kannattaa uhrata muutama päivä tai viikko sen varmistamiseen, että ei ala kehittämään innovaatiota, jota kukaan ei halua tai tarvitse.

Olen aiemmin kirjoittanut skaalautuvan tuotekehityksen vaiheista, mutta seuraavassa keskitymme prosessin alkuun ja liikkeelle lähtöön. Ensimmäisenä pitää luoda hypoteesi siitä, miltä maailma tulee näyttämään.

Investointi-teesi

Reid Hoffman on yksi maailman merkittävimmistä innovaattoreista. Hän on itse ja sijoitustensa kautta onnistunut luomaan tuotteita, jotka ovat muuttaneet ihmisten arkea pysyvästi. Hän on ollut perustamassa PayPalia ja LinkedInia. Hän on ollut alkuvaiheen sijoittajana muun muassa Facebookissa ja Airbnb:ssa. Hoffmanin oppeja kannattaa hyödyntää, sillä ne ohjaavat ajattelemaan huomista ja nousevia trendejä.

Hoffman lähestyy tuotekehitystä investointi-teesin kautta, eli hän hahmottelee paperille miltä maailma näyttää huomenna ja mikä hänen roolinsa on tämän muutoksen mahdollistajana. Normaalitilanteessa tämä on erittäin vaativa tehtävä, uuden käyttäytymismallin opettaminen massoille on vaikeaa. Koronan ravistelemassa maailmassa tulevaisuus tulee muuttumaan ja kysymys on siitä, miten hyödynnät mahdollisuuden.

Investointi-teesi rakentuu kolmen vaiheen kautta:

Avaa selkeästi visiosi: näin maailma tulee muuttumaan tulevaisuudessa.
Miten näet, että oma toimialasi tulee muuttumaan liiketoimintasi näkökulmasta.
Kirjaa roolisi tässä uudessa maailmassa.
Miten tartut tähän mahdollisuuteen, minkälaisen tuotteen tai ratkaisun tuot, joka edesauttaa muutosta.
Selitä miten toimit, jotta roolisi toteutuu tässä muutoksessa.
Mitä käytännön toimenpiteitä se vaatii sinulta, että saat muutosta aikaiseksi.

Investointi-teesi on hyvin yksinkertainen runko, joka ohjaa tekemistäsi ja jolla pääset alkuun. Toimenpiteiden perusteella tiedät, mistä aloittaa ja mitä se vaatii resurssien näkökulmasta.

Jatkoaskeleita varten on hyödyllistä luetteloida nykyiset ongelmat ja ratkaisut sekä uudet ongelmat ja ratkaisut. Etenkin jos lähdet muuttamaan nykyisiä tuotteita tai palveluita, työ helpottuu, kun kirjaat tilanteen ennen ja jälkeen. Apuna voi käyttää oheista Investointi-teesi Canvas™ pohjaa. Voit ladata tämän pohjan ja muiden työkalujen pohjat tästä.

Tuotos on karkea kokonaiskuva eri mahdollisuuksista, joita voit lähteä edistämään.

Seuraava askel on päättää miten edetä ja se riippuu lähtökohdasta. Jos teesin pohjalta nousee esiin monta kiinnostavaa ongelmaa, tärkeintä on selvittää, mikä ongelmista kannattaa ratkaista ensimmäisenä.

Jos sinulla on selkeä ongelma tiedossa, joka koskettaa montaa eri asiakasryhmää, on valittava ensimmäinen kohderyhmä, jolle ratkaisua lähdetään tarjoamaan.

Seuraavaksi tarkastelemme kahta ongelman hahmottelun työkalua, Problem Fit -kartoitusta sekä Early Adopter -matriisia.

Problem Fit – mikä ongelma kannattaa taklata ensimmäisenä

Problem Fit tarkoittaa, että tunnistetaan ongelma ja sovitetaan se asiakassegmentille. Tarkoituksena on löytää riittävän suuri ongelma, johon tietty asiakaskunta kaipaa kipeästi ratkaisua. Mitä merkittävämpi ongelma, sitä nopeammin asiakkaat ovat halukkaita ottamaan ratkaisu käyttöön.

Clayton M. Christensen popularisoi Jobs-to-be-Done Theoryn, eli tehtävien töiden teorian. Johtoajatuksena on, että ihmiset haluavat saada edistystä aikaiseksi ja kaikki mikä hidastaa etenemistä on ongelma. Ihmiset ostavat tuotteita, teknologioita tai innovaatiota suorittamaan tiettyä tehtävää ja edistämään omia tavoitteita.

Jos työ on liian merkityksetön, ei siihen haeta ratkaisua. Mutta kriittisen ongelman kohdalla, huonokin ratkaisu vie kohti edistystä eli siihen ollaan valmiita investoimaan. Sen takia pitää löytää suurta kipua tuottavia ongelmia ratkaistavaksi.

Problem Fitin avulla seulotaan eri ongelmat ja ne priorisoidaan tuskan mukaan. Samalla kerätään ymmärrystä siitä, että ketä tämä ongelma koskettaa. Tämän liiton löytäminen on kriittistä innovaation liikkeelle lähdön ja menestymisen kannalta.

Tiivistettynä prosessi etenee seuraavasti:

Vaihe 0. Keksi idea
Hyödynnä investointi-teesistä esiin noussut näkemys.

Vaihe 1. Tunnista ongelmat
Idea on ratkaisu, mutta muuta se ongelmamuotoon. Mitkä ongelmat tämä idea ratkaisee. Kirjaa ne hypoteesimuotoon. 1-3 kpl.

Vaihe 2. Kenellä on tämä ongelma.
Kirjaa, ketkä kärsivät näistä ongelmista. 1-3 asiakassegmenttiä.

Vaihe 3. Miten ongelma ratkaistaan nyt?
Tee arvio siitä, miten ihmiset nyt ratkaisevat nämä ongelmat, eli ketkä ovat markkinoilla olevia kilpailijoita. 3-6 kpl yrityksiä tai tapoja ratkaista ongelma.

Vaihe 4. Haastattele ihmisiä tai hyödynnä olemassa olevaa asiakastietoa
Tee strukturoituja haastatteluja > 5 kpl/segmentti.

Käytä apuna Problem Fit Canvasta™ .

Vaihe 5. Pura haastattelut tai asiakastieto näkemyksiksi

Onko ongelma todellinen, kenellä tämä ongelma on, mikä ongelma on polttavin, nousiko esiin uusia ongelmia, miten ihmiset ratkaisevat nyt ongelman.

Jatka haastatteluja kunnes:

pystyt tunnistamaan minkälaisilla ihmisillä tämä ongelma on,
pystyt sanomaan mikä tämä ongelma on,
osaat kuvailla kuinka ihmiset ratkaisevat ongelman nyt.

Vaihe 6. Tee päätös etenemisestä

hylätään alkuperäinen idea ja koko projekti.
vaihdetaan kiinnostavampaan ideaan.
siirrytään eteenpäin kohti toteutusta.

Early Adopter -matriisit. Ketkä ovat ensimmäiset asiakkaat?

Early Adopter tarkoittaa sellaista asiakassegmenttiä, jolla on suuri tarve saada ratkaisu ongelmaan, joka estää tai hidastaa omissa tavoitteissa etenemistä ja sen takia he ovat valmiita kokeilemaan uusia ratkaisuja. Uuden innovaation tai tuotteen näkökulmasta nämä asiakkaat ratkaisevat sen, että lähteekö liiketoiminta käyntiin vai ei. Jos et saa Early Adoptereita mukaan, on hyvin epätodennäköistä, että saisit suurta yleisöä liikkeelle.

Early Adoptereiden kartoittamiseen kannattaa käyttää aikaa, validoituasi onko markkinalla ylipäänsä tarvetta ratkaista kyseistä ongelmaa. Tarkoituksena on tunnistaa mikä kohderyhmä on kaikkein potentiaalisin ongelmien näkökulmasta. Parhaimmillaan Early Adopterit auttavat tuotekehityksessä ja he tarjoavat suunnan, josta on saatavilla nopeasti tuloksia.

Hyvillä Early Adoptereilla on selkeitä tunnusmerkkejä:

Heillä on tietty ongelma.
Ongelma aiheuttaa suurta tuskaa.
Ongelma on tiedossa.
Heillä on rahaa tai budjettia ratkaista ongelma.
He yrittävät parhaillaan ratkaista ongelmaa.
He ovat hyviä suosittelijoita.

Parhaat Early Adopterit ovat sellaisia, joilla on niin suuri tarve ratkaista ongelma, että he ovat turvautuneet jonkinlaiseen purkkaviritys-ratkaisuun, jotta tuska lievenee. Tämä tarkoittaa sitä, että ongelma on tiedossa ja he ovat valmiita käyttämään tähän resursseja. Kun tapaat tällaisen ihmisen, hän ei päästä sinusta irti ennen kuin olet luvannut toimittaa hänelle paremman ratkaisun.

Aloita tunnistamalla eri Early Adopter -segmentit, jotka voit kirjata tähän Early Adopter Canvakseen™ .

Kun potentiaalisimmat on tunnistettu, jatka niihin syventymistä ja selvitä seuraavat asiat:

Mikä on lukumääräisesti segmentin koko (Total Addressable Market)?
Kuinka nopeasti ensikontakti muuttuu rahaksi (Time-to-Money)?
Mikä on paras tapa toteuttaa myyntiä ja markkinointia (Go-to-market -strategia)?

Segmentin koon arvioimiseen kannattaa tässä vaiheessa käyttää dataa ja tietolähteitä. Jaa se pienempiin osiin, jos se on suuri: et pysty valloittamaan heti koko maailmaa tai ottamaan joka toimialaa haltuun. Valitse sellainen koko, että pystyt tavoittamaan osan siitä helposti.

Arvioi kuinka kauan kestää saada rahaa sisään ensikontaktista laskettuna. Kuluttujatuotteissa tämä voi olla sekunneissa ja vaativissa B2B-tuotteissa vuosia. Arvioi nämä akselilla nopea, keskiverto, hidas.

Go-to-market -strategia tarkoittaa miten toteutat myyntiä ja markkinointia. Se voi olla pelkästään digitaalisesti tapahtuvaa markkinointia tai monimutkaista, vuosia kestävää neuvottelua. Arvioi tämän vaikeusaste asteikolla helppo, tehtävissä, vaikea. Valitse vastaus sen perusteella, että minkälainen organisaatio tai millaiset prosessit pitää pystyttää, jotta tavoitat segmentin. Olemassa olevan yrityksen pitää pohtia käytössä olevaa mallia muuttaa merkittävästi toisenlaiseksi. Tämä lisää vaikeuskerrointa.

Tähän voi käyttää alla olevaa Early Adopter Canvasta™ :

Täytetyn matriisin avulla osaat valita kaikkein houkuttelevimman kohderyhmän liiketoiminnan näkökulmasta: kenen kanssa saadaan helpoiten tehtyä kauppaa pienimmällä vaivalla. Sama ongelma voi olla useammalla segmentillä ja sen takia ne kannattaa jakaa omiksi kokonaisuuksiksi.

Joudut tekemään useamman segmentin tietoja täydentäessä arvioita ja hypoteeseja, mutta nämä on mahdollista validoida todeksi esimerkiksi haastattelujen avulla tai tekemällä testejä asiakashankinnan osalta.

Edellä kuvattujen työkalujen avulla pystyt arvioimaan onko tuote toteuttamisen arvoinen. Niihin kannattaa käyttää aikaa, jotta veikkaat varmasti oikeaa hevosta. Seuraava askel on arvioida, pystytkö toteuttamaan ratkaisun.

Idean testaaminen Proof-of-Conceptin avulla

Olen kirjoittanut Proof-of-Conceptista, eli PoCista tarkemmin blogissamme.

Kiteytetysti: tarkoitus on luoda prototyyppi, jonka avulla testataan ideaa oikeilla asiakkailla. Prototyyppi on hyvin väljä käsite. Se voi tarkoittaa kaikkea yksinkertaisesta esitteestä monimutkaiseen mekaaniseen koneeseen. Tärkein tavoite on asiakasymmärryksen kasvattaminen, eli aloitetaan pienestä ja edetään vähitellen kohti monimutkaista.

Proto ei ole valmis tuote vaan konsepti, jolla voidaan validoida idean vaikuttavuutta. Haluat löytää Problem/Solution Fitin, eli ratkaisun ongelmaan tietylle kohderyhmälle. Tarkoituksena on edetä mahdollisimman kevyesti niin pitkään, että ratkaisu joko löytyy tai koko idea hylätään.

PoC-prosessin voi tiivistää näin:

tunnistetaan ongelma
tähän on keksitty ratkaisu idean muodossa
ratkaisun ja ongelman perusteella laaditaan olettamus eli hypoteesi, jota halutaan testata
hypoteesin testaamiseksi luodaan prototyyppi
prototyyppin avulla testataan asiakkaiden vastaanotto
palautteen perusteella kerätään oppeja ja lisätään ymmärrystä

Oppimisen kohdalla tullaan tienhaaraan:

Jos onnistut validoimaan hypoteesin heti, voit siirtyä toteutussuunnitelman laatimiseen.
Jos palautteen perusteella herää kysymyksiä tai selkeitä viitteitä miten tuotetta voi parantaa, kannattaa tehdä prototyyppiin iteraatio ja suorittaa testi uudestaan.
Jos kritiikki on murskaavaa, idea ei ole riittävän hyvä ja se pitää hylätä. Palaa alkuun tai kuoppaa koko projekti.

Prosessin pitää olla notkea, jotta prototyypin voi testata nopeasti asiakkailla ja se kuluttaa mahdollisimman vähän resursseja. Tavoite on validoida idea, ei rakentaa vielä uutta tuotetta.

Testaa vaikeinta haastetta

PoC:ssa on tärkeää keskittyä ratkaisemaan tuotteen markkinoille saamiseen liittyvistä ongelmista se vaikein. Jos et kykene ratkaisemaan sitä suurinta haastetta, joka voi olla esimerkiksi teknologinen, et pysty rakentamaan toimivaa tuotetta.

Haasteet puetaan yleensä riskien muotoon. Neljä tärkeintä riskiä, joita pitää selvittää ovat:

Arvo-riski (Value risk): saavatko asiakkaat arvoa tuotteesta ja ovatko valmiita maksamaan siitä.
Käytettävyys-riski (Usability risk): osaavatko käyttäjät käyttää ratkaisua.
Toteutettavuus-riski (Feasibility risk): pystytäänkö teknisesti toteuttamaan ratkaisu.
Liiketoiminta-riski (Business viability risk): voidaanko ratkaisulla tehdä kannattavaa liiketoimintaa.

Problem Fit ja Early Adopter -työkalut taklaavat osin arvo-riskiä ja liiketoiminta-riskiä, joten PoC:ssa kannattaa keskittyä käytettävyyteen ja tekniseen toteutukseen. Riskien testaamisen ja arvioimisen jälkeen voit tehdä päätöksen etenemisestä.

Jos kaikki näyttää hyvältä, on ensimmäisen tuoteversion aika.

Ensimmäinen tuoteversio: MVP

Ensimmäisen tuoteversion ei ole tarkoitus olla täydellinen tuote. Se on kyllä täysin toimiva tuote, mutta tarkoituksena on vain ratkaista Early Adoptereiden suurin ongelma. MVP:n avulla testataan edelleen markkinaa, kerätään tietoa ja opitaan, että miten tehdään erinomainen tuote.

Tärkeintä on fokusoida tiettyyn ongelmaan, asiakassegementtiin sekä ratkaisuun ja näin pienentää riskejä, kustannuksia ja käytettyä aikaa. Tulevaisuudessa on aikaa hioa tuotteesta maailmanluokan spektaakkeli, mutta alussa tärkeintä on saada se markkinoille keräämään käyttäjiä ja tuloja.

Erityisesti kriisin keskellä on tärkeää toimia nopeasti, jotta voi saada kilpailuetua ja liikevaihtoa aikaiseksi muuttuneessa markkinassa. Prosessi mahdollistaa useiden tuotetestien tekemistä samanaikaisesti tai peräkkäin.

Tilanteen normalisoituessa voit suunnata enemmän resursseja kehitystyöhön tai kerätä rahaa pääomasijoittajilta.

Loppusanat

Jos olet lukenut tänne asti, kiitän suuresti. Pienestä versonut idea paisui melkoiseksi blogijärkäleeksi.

Kuten aiemmin mainitsin, tässä on vain osa trendeistä, mahdollisuuksista ja työkaluista. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tämän kaltainen kirjoitustyö ei ole koskaan valmis, sillä aina tulee uusia ajatuksia, erilaisia näkökulmia, mielenkiintoisia toteuttamiskeinoja ja uusia innovaatioita.

Tässä on paljon sulateltavaa ja mielellämme keskustelemme lisää asiasta. Jos haluat lisätietoa tai sparrailla omia ajatuksiasi, ota rohkeasti yhteyttä. Tästä tekstistä on jätetty tarkoituksella pois muun muassa toimialaspesifiä informaatiota, erilaiset ansaintamallit, kansainvälistyminen ja rahoitusratkaisut. Asiantuntijoillamme ja yhteistyökumppaneillamme on näistäkin paljon osaamista ja tietoa jaettavaksi.

Tärkeintä on ettemme jähmety paikoillemme odottamaan passiivisena mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt kun korona-pandemian aiheuttama alkujärkytys on takana ja puolustustoimenpiteet on aloitettu, on tartuttava mahdollisuuksiin. Tehdään se yhdessä ja rakennetaan entistä parempaa maailmaa.